Kunnanjohtaja julkisti tiistaina 27.10. Padasjoen talousarvion, joka on niukasti ylijäämäinen. – Edellyttää tiukkaa taloudenpitoa ja isot hankkeet tarkkaa analyysiä, totesi Petri Härkönen.
Kunnanhallitus saa maanantaina käsiteltäväkseen noin 40 000 euroa ylijäämäisen talousarvion vuodelle 2027.
– Yksi peruslähtökohta, kun kuntien taloutta lähdetään arvioimaan on se, että kuinka paljon vuosikatetta normaalitoiminnasta jää kattamaan poistoja. Meillä näyttäisi tilanne olevan sellainen, että vuosikatetta on riittävästi. Se riittää juuri ja juuri poistoihin, sanoi Padasjoen kunnanjohtaja Petri Härkönen.
Vuosikate on 104 % poistoista. Euromäärältään se on vajaat 998 000, 116 000 euroa vähemmän kuin tämän vuoden talousarviossa. Kate per asukas on 376.
Budjettia Härkönen kuvasi kaikkinensa siedettäväksi:
– Tullaan toimeen, mutta pelivaraa ei ole yhtään suuntaan taikka toiseen. Jos tulee yllättäviä menolisäyksiä, talous sukeltaa kyllä tästä. Ollaan hyvin tiukassa tilanteessa.
Tilikauden tulos on 40 506 euroon, mikä on täysin samaa luokkaa kuin tämänvuotisessa talousarviossa. Summana se on pieni, varsinkin kun taustalla on rankasti tappiollinen (-626 443) tilinpäätös vuodelta 2025.
– Se, mikä on hyvä, on että meillä on kumulatiivista ylijäämää kertynyt taseeseen kohtuu hyvin. Sitä on per asukas 4286 euroa. Kun kumulatiivinen ylijäämä on syöty ja mennään alijäämän puolelle, Padasjoki on kriisikunta. Samoin jos arkipäivän talous, joka näkyy vuosikatteessa, ei riitä, kriisiytyy tilanne hyvin nopeasti.
Lainamäärä kaksinkertaiseksi
Lainakanta asukasta kohti tuplaantuu lyhyessä ajassa. Kun viime vuoden tilinpäätöksessä ja tämän vuoden talousarviossa lainakanta per asukas oli 1700, on se uudessa talousarviossa 3299.
– Jos isot investoinnit tehdään, johtaa se siihen, meidän velkamäärä vuodessa kaksinkertaistuu. Velkamäärä jatkaa samaa jyrkkää nousua ylöspäin, mikäli Padasjoen Polku -hanketta viedään eteenpäin. Kouluhankehan jakstottuu taloudellisesti useammalle vuodelle. Kaikki se, mitä tehdään, tehdään käytännössä lainavaroin, huomautti Härkönen.
Investointien tulorahoitusprosentissa näkyy tulevat isot investoinnit, mikäli kouluhanke päätetään toteuttaa. Prosentti on ollut 106,9 tilinpäätöksessä 2024, kun se ensi vuonna olisi 19,8.
Verot kasvussa, valtionosuudet laskussa
Verotilanne sen sijaan näyttää hyvältä. Kuluvaan vuoteen verrattuna verotulot ovat noin 300 000 euroa enemmän. Toisaalta taas valtionosuuksissa näkyy aleneva trendi ja valtionosuuksia on arvioitu kertyvän ensi vuonna 300 000 euroa vähemmän kuin tänä vuonna.
– Valtionosuuksien muutos peilaa väestörakenteen muutokseen. Meillä väestörakenne on heikkenemässä entisestään, mikä tarkoittaa lasten määrän vähenemistä ja ikääntyneiden ihmisten määrän kasvamista, mikä heikentää huoltosuhdetta. Tähän on varmaankin valtakunnan ensi hallituskaudella tulossa muutos, valtionosuustarkastelu tehdään johtuen sote-eristä ja niiden vaikutuksista joihinkin kuntiin. Tällä hallituskaudella se jäi tekemättä, mihin oli omat syynsä.
Yhteenvetona Härkönen kuvaili Padasjoen kunnan talouden olevan kestävällä pohjalla, joskaan talous ei kestä yllätyksiä. Uuden koulun rakentamista hän ei aio esittää toteutettavaksi ihan jo senkin vuoksi, että suunnittelijoiden mukaan hankkeen hintalappu olisi luokkaa 13–14 miljoonaa.
– Valtuusto on tehnyt erillisen päätöksen, jossa kustannus on rajattu 10 miljoonaan.
Hallitustasolla asia ratkeaa ensi viikolla.
Muita investointeja on mm. 500 000 euroa mahdolliseen maanhankintaan ja satama-alueen kehittämiseen.
– Satama-alueen kehittäminen tässä mittakaavassa päättyy ensi vuonna.
Uimahalliin tehdään saneeraustarveselvitys, Mainiemen sahan voimalaitoksen seinä korjataan, samoin Valkoisen pytingin ulkovuoraus, kalasataman peruskunnostusta jatketaan.
– Ratkaisevia sekä investointien että rahoituksen kannalta ovat ne päätökset, jotka tehdään Padasjoen Polun osalta.