Padasjoen Sanomat kysyi seurakuntavaaliehdokkailta mielipiteitä ajankohtaisista asioista.
Ennakkoäänestys Olkkarissa ti–pe 3.–6.11., la 7.11. Vaalipäivänä su 15.11. äänestys kirkossa. Vaalipaneeli su 1.11. kirkossa.
Eero Karevaara on tällä hetkellä melko paljon seurakunnan toiminnassa mukana ja uskoo, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa nimenomaan Padasjoen seurakunnan asioihin.
– Meidän on huolehdittava siitä, että tarvittaessa omaisuutta (metsät) myydessämme saamme omiin kohteisiimme riittävästi rahoitusta.
Särsjärven leirikeskuksen tilanne on tällä hetkellä meidän kannalta melko hyvä. Voimme vuokrata sitä Esikoiset ry:ltä moniin tilaisuuksiin, esim. rippikoululeiritykseen. Totta kai meillä täytyy olla myös omia tiloja kirkon lisäksi erilaisia toimintamuotoja varten.
– Oma kokoaikainen kanttori olisi hyvä. Silloin voisimme elävöittää kuorotoimintaamme ja saada sitä kautta kuorolauluja piristämään myös kirkon messuja. Tätä kautta saisimme myös seurakunnan jäsenille aktiivisuutta osallistua messuihin.
Olen mielestäni melko rauhallinen ja neuvotteleva ihminen, joten voisin ainakin herättää keskustelua miten voisimme olla yhteistyössä mm. Padasjoen kunnan kanssa.
Elina Lindillä ei ole valmista agendaa mielessään.
– En ole seurakuntaliitoksen jälkeen ollut mukana seurakunnan hallinnossa, joten aluksi on varmasti paljon opittavaa ja ajankohtaisiin asioihin perehtymistä. Luonnollisesti haluan vaikuttaa siihen, että saamme Padasjoelle oikeudenmukaisen osan yhteisistä resursseista. Erityisen tärkeänä pidän sen varmistamista, että emme unohda perheitä, lapsia ja nuoria, vaikka olemmekin nopeasti ikääntyvä seurakunta-alue. Lisäksi lähetystyö ja kansainvälinen diakonia ovat lähellä sydäntäni. Yritän omalta osaltani vaikuttaa siihen, että seurakuntana kannamme vastuumme myös kaukaisista lähimmäisistä. Tähän sitoutuen olen allekirjoittanut https://globaalikirkko.fi/ -lupauksen.
Nostaisitko veroprosenttia vai etsisitkö säästöjä, kun talous kiristyy?
– Veroprosentin nostaminen on aina kaksiteräinen miekka. Itse olisin valmis maksamaan enemmänkin kuin nykyisen 1,70 prosenttia, mutta aavistan, että kaikki eivät ole. Jos veroprosentin nosto saa aikaan eropiikin, voi nettovaikutus talouteenkin olla miinusmerkkinen – puhumattakaan siitä inhimillisestä menetyksestä, minkä jokainen kirkosta eroaminen aiheuttaa. En siis nostaisi veroja, vaikka ei säästöjenkään etsiminen helppoa ja ongelmatonta ole.
Mikä neuvoksi, kun seurakunnan jäsenmäärä jatkuvasti vähenee?
– Padasjoella seurakunnan jäsenmäärä vähenee joka tapauksessa siksikin, että kunnan jäsenmäärä vähenee. Se, mihin voimme vaikuttaa, on pyrkiä luomaan entistä myönteisempää kuvaa seurakunnasta – eikä vain kuvaa vaan todellisuutta. Kirkolla on luovuttamaton sanoma Jumalan rakkaudesta ja pelastustyöstä Jeesuksen elämän, kuoleman ja ylösnousemuksen kautta. Tämän rakkauden piiriin toivoisin meidän pystyvän kutsumaan myös uusia ihmisiä, avoimuuden, luottamuksen ja toinen toistemme kunnioittamisen hengessä, erilaisuutta sallien, herkällä korvalla kuunnellen. Koen, että tämä haastaa kaikkia meitä, joille kirkon ja seurakunnan muiden tilojen ja tapahtumien kynnys on matala. Toivottakaamme lämpimästi tervetulleiksi nekin, jotka vain harvoin näitä kynnyksiä ylittävät!
Mikä on mielestäsi Padasjoen tilanne (tilat, toiminta ja henkilöstö)?
– Pappilan remontti korjaa valmistuttuaan tilakysymystä huomattavasti. Aika näyttää, korjaako riittävästi. Särsjärven osalta uskon, että ratkaisu on onnellinen myös seurakunnan ja seurakuntalaisten kannalta. Kirkkoon toivoisin kutsuvaa tilaa lapsille. Harvoin heitä messussa näkee, mutta olisi hienoa, jos voisivat harvoinkin käydessään kokea olevansa tervetulleita.
Eläkeläisille toimintaa lienee riittävästi, mutta tarvitsen lisää tietoa siitä, miten muut ikäryhmät tilanteen kokevat.
– Henkilöstön osalta valitettavaa on se, että ns. hengellisen työn tekijöistä kukaan ei asu paikkakunnalla, jolloin arkipäivän kohtaamisia ei synny niin kuin syntyi vielä silloin, kun seurakunnan työntekijät asuivat laumansa keskellä. Tämä on kuitenkin asia, jolle emme mitään voi. Siksi ei liene viisasta haikailla menneitä vaan pohtia, miten parhaiten asiat hoituvat nykytilanteessa. Kanttorin työpanoksesta Padasjoki saa käsittääkseni edelleen nauttia muita kappeliseurakuntia vähemmän – tässäkin toki selityksenä se, että kukaan laajan seurakunnan kanttoreista ei asu Padasjoen alueella. Vapaaehtoisten rooli on kasvanut merkittäväksi ja hyvä niin. Seurakunta olemme me kaikki yhdessä. Resurssien pienetessäkin seurakunta voi olla koolla siellä, missä paikalla on kaksi tai kolme (vrt. Matt 18:20).
Pyrkisitkö lisäämään yhteistyötä muiden seurakuntien tai toimijoiden kanssa?
– Mahdollisuuksien mukaan kyllä. Toivoisin, että yhteistyö vahvistuisi sekä paikallisesti (esim. lastentapahtumia voisi toteuttaa yhteistyössä eri järjestöjen kanssa) että Hollolan seurakunnan eri alueiden välillä. Itse toivoisin myös yhteiskristillisen toiminnan elpymistä.
Lind toivoo padasjokelaisten käyvän ahkerasti vaaliuurnilla.
– Padasjoella on viime vuosina ollut paljon tyytymättömyyttä seurakuntaan. Siitä huolimatta – tai juuri siksikin – kannustan kaikkia äänioikeutettuja käyttämään tämän oikeutensa näissä vaaleissa. Rohkaisen myös ennakkoluulottomasti lähtemään mukaan sellaiseen toimintaan, jonka voisi kokea omakseen. Yhdessä, yhteen hiileen puhaltaen voimme osaltamme olla rakentamassa parempaa tulevaisuutta.
Essi Nieminen aikoo pitää edelleen Padasjoen kannalta tärkeitä asioita esillä ja puolustaa ensisijaisesti niitä.
– Myös kappeleiden johtokuntien päätösvaltaa olisi hyvä ottaa esille. Sitä kun johtokunnilla ei ole.
Nieminen puolustaa myös perinteisiä, Raamattuun pohjautuvia arvoja.
– Työntekijöihin joudutaan kohdentamaan säästöjä, koska palkat on budjetin suurin erä. Palkkakustannuksiin on viime aikoina mennyt muutenkin normaalia enemmän, joten niihin pitäisi tulla jokin selkeä ratkaisu. Palveluiden ulkoistaminen ja vapaaehtoiset ovat monesti halvempi ja tehokkaampi ratkaisu. Diakonian tarve vain kasvaa, joten siitä ei ole vara vähentää vaan päinvastoin.
Myöskään lapsi-ja nuorisotyöstä Nieminen ei säästäisi.
– Hehän ovat niitä, jotka tulevaisuudessa vastaa meidän kirkon verotuloista.
Seurakunta ei saa kadottaa kirkon perustehtävää, se on kuitenkin tärkein ihmisen pelastuksen kannalta.
– Lämmin ja helposti lähestyttävä seurakuntayhteisö säteilee ympärilleen ja vetää helpommin mukaansa. Kasteen merkitystä kannattaa myös korostaa, se ei vain lisää jäsenmääriä kirkkoon.
Pappilan valmistuminen kokoontumistilaksi on hyvä asia. Uudet, korjatut tilat antavat Niemisen mukaan mahdollisuutta kehittää kappelin toimintaa sekä ylläpitää jo käynnissä olevia.
– Jotta toimintaan saataisiin enemmän osallistujia, tulisi mainontaan panostaa.
Myös kanttorin työpanosta pitäisi lisätä Padasjoella. Se on vähäisempää muihin kappeleihin nähden.
– Jumalanpalvelukset ja hengellinen työ toimivat hyvin Padasjoella. Vapaaehtoisia on täällä hyvä määrä, mutta lisää tarvitaan. Perhekerhoissa saattaa käydä yli 20 lasta ja vanhempaa yhteensä. Olkkari on ollut ikääntyneiden suosiossa. Myös se olisi hyvä säilyttää.
Nuoret sen sijaan ovat jotenkin hävinneet seurakunnasta.
– Sitä olisi hyvä pysähtyä miettimään, miten saada nuorille sellaista toimintaa, että saataisiin heitä osallistumaan muuhunkin kuin rippikouluun. Nuorteniltoja kyllä järjestetään yhteistyössä kunnan kanssa, mutta niihin osallistutaan aika vähäisesti.
Naapuriseurakunnan kanssa olisi varmasti hyvä tehdä jonkinlaista yhteistyötä.
– Ainakin Padasjoen kappeliseurakunnan. Ja tällä tarkoitan Asikkalan seurakuntaa. Ei siitä yhteistyöstä ainakaan haittaa olisi. Naapurikuntalaisten kanssa olisimme jo osittain valmiiksi tuttuja toisillemme, ja etäisyydet eivät olisi niin pitkiä täältä pohjoisen kappelista katsottuna.
Myös herätysliikkeiden kanssa yhteistyö on tärkeää. Särsjärven leirikeskus on yksi hyvä esimerkki siitä.
– Kunnan kanssa yhteistyön lisääminen olisi toivottavaa.
Janne Rajala aikoo puolustaa Padasjoen kappeliseurakunnan etuja.
– Ei veroprosentin nostoa, vaan tinkisin mieluummin Hollolan srk:n hallinnosta.
Henkilöstön pysyväisyys askarruttaa.
– Seurakunnan väkimäärä lisääntyy ainoastaan sillä, että ihmiset ymmärtävät, että kaiken ei pidä olla kivaa ja mukavaa.
Padasjoelle riittää Rajalan mielestä kirkko, Pappila ja kappeli.
– Särsjärven leirikeskus on nyt oikeissa käsissä ja tilojen vuokraaminen on mahdollista. Yhteistyötä Padasjoen ja Asikkalan välillä voisi vielä tiivistää, jos mahdollista.
Antti Räsänen pyrkisi ohjaamaan seurakuntaa konservatiivisempaa suuntaan.
– En pidä woketuksesta, enkä pridelippujen liehuttamisesta.
Maakeskeläinen maakuntaneuvos ei ole myöskään verotuksen kiristämisen kannalla. Säästöjä on saatavissa, muutos seurakunnissakin on jatkuvaa.
– Yltiöpäinen suvaitsevaisuus on heikentänyt kirkkoa. Kirkko on omilla toimillaan laittanut ihmiset harkitsemaan seurakunnan jäsenyyttä.
Toki väestön väheneminen alueellamme vaikuttaa myös seurakuntalaisten määrän vähenemiseen.
– Padasjokelaisen seurakuntaomaisuuden hävittämisen jälkeen meillä on jäljellä kirkko, kappeli ja ”Pappilanmäki”. Seurakuntakoti on kuulema arvoton ja purkukuntoinen. Näillä puitteilla on jatkossa tultava toimeen.
Seurakunta voisi tehdä Padasjoella yhteistyötä kunnan kanssa kiinteistöjen ja alueiden hoidossa.
Pekka Valtonen on myös yhteistyön kannalla.
– Meitä on pieni porukka täällä, siksi meidän olisi pyrittävä hyvään yhteishenkeen ajaessamme oman alueen asioita. Emme tarvitse hollolalaisten tai kuhmoislaisten neuvoja ja ohjeita. Seurakunnalla on hyvä henkilöstö Padasjoella ja tilatkin kohta asianmukaiset. Kristillisessä mielessä eteenpäin, sanoo Pekka Valtonen.
– Minulla on yksi hanke mielessä hautausmaata ajatellen tuleville vuosille, mutta palataan asiaan myöhemmin.
Mira Vilkmanilla on selkeä vaaliohjelma.
– Avoimuus: päätöksistä ja niiden perusteista pitää voida keskustella.
– Vastuullisuus: taloutta pitää hoitaa järkevästi, mutta säästöjen vaikutukset ihmisiin on aina arvioitava.
– Ihmisten hyväksyminen ja kohtaaminen: seurakunnan pitää olla yhteisö, johon voi tulla omana itsenään.
Haluan olla mukana rakentamassa seurakuntaa, joka on lähellä ihmistä ja jossa jokainen voi tuntea olevansa tervetullut. Minulle ovat tärkeitä erityisesti lapset ja nuoret, ikäihmiset, sekä ihmiset, jotka tarvitsevat elämässään tukea ja kuuntelijaa.
Haluan, että seurakunnan päätöksenteko on avointa, asioihin perehdytään huolellisesti ja seurakuntalaisten ääni kuuluu. Olen aktiivinen, otan selvää asioista ja uskallan kysyä myös vaikeita kysymyksiä. En halua olla mukana vain tekemässä päätöksiä, vaan myös etsimässä ratkaisuja.
Minulle seurakunta on ennen kaikkea yhteisö, jossa lähimmäisenrakkaus näkyy tekoina ja jokainen hyväksytään omana itsenään.
En lähtisi ensimmäisenä nostamaan kirkollisveroa, vaan selvittäisin ensin tarkasti seurakunnan talouden, menot, tulot ja säästömahdollisuudet. Rahankäytön pitää olla suunnitelmallista ja vastuullista. Samalla on katsottava, mistä voidaan säästää vaarantamatta seurakunnan perustehtävää, ihmisten kohtaamista ja toimintaa. Kaikkea ei voi mitata euroissa. Seurakunnan pitää olla läsnä ihmisten elämässä myös silloin, kun talous on tiukalla.
Jos veroprosentin korottamista jouduttaisiin harkitsemaan, päätöksen pitäisi perustua huolelliseen taloudelliseen arvioon ja vaihtoehtojen selvittämiseen. En kannata hätiköityjä ratkaisuja, vaan avointa keskustelua ja pitkäjänteistä taloudenpitoa.
Ihmisten on koettava, että seurakunta on heitä varten ja että sinne ovat tervetulleita kaikki. Jäsenmäärän vähenemiseen ei ole yhtä yksittäistä ratkaisua, mutta seurakunta voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, millaisena ihmiset sen kokevat.
Meidän pitää kuunnella erityisesti lapsia ja nuoria, tarjota heille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa sekä pitää huolta siitä, että seurakunta näkyy ihmisten arjessa. Myös perheiden, ikäihmisten ja yksinäisten kohtaaminen on tärkeää.
Minusta meidän pitää uskaltaa uudistua ja kokeilla uusia toimintatapoja perinteitä unohtamatta. Pelkkä jäsenyyteen vetoaminen ei riitä. Ihmisten pitää kokea, että seurakunta tuo heidän elämäänsä jotain merkityksellistä: yhteisöllisyyttä, välittämistä, toivoa ja turvaa.
Padasjoen seurakunnan tilanteesta haluan muodostaa kokonaiskuvan perehtymällä tiloihin, toimintaan, henkilöstöön ja talouteen. Tilojen käytön ja kunnon osalta on tärkeää arvioida, mitä todella tarvitaan ja miten olemassa olevia tiloja voidaan hyödyntää järkevästi. Samalla pitää huolehtia henkilöstön jaksamisesta ja siitä, että seurakunnan toiminnalle on riittävät edellytykset. Säästöjä ei pidä hakea vain numeroita katsomalla, vaan on arvioitava myös niiden vaikutukset ihmisiin ja seurakunnan toimintaan.
Haluan, että päätökset perustuvat ajantasaiseen tietoon, avoimuuteen ja siihen, mikä palvelee parhaiten seurakuntalaisia pitkällä aikavälillä.
Näen yhteistyössä paljon mahdollisuuksia. Yhteistyötä muiden seurakuntien kanssa kannattaa lisätä silloin, kun sillä voidaan turvata toimintaa, jakaa osaamista ja käyttää yhteisiä resursseja järkevästi.
Yhteistyö ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että Padasjoen seurakunnan paikalliset tarpeet ja ihmisten kohtaaminen unohtuvat. Meidän pitää huolehtia siitä, että seurakunta säilyy lähellä padasjokelaisia.
Yhteistyötä kannattaa tehdä myös kunnan, järjestöjen, yhdistysten ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Minulla on pitkä kokemus erilaisesta yhteistyöstä ja yhteisten asioiden hoitamisesta. Uskon, että avoimella keskustelulla ja toisia kuuntelemalla löydetään ratkaisuja, joista hyötyvät sekä seurakunta että seurakuntalaiset.