Kunnanjohtaja Juha Rehula julkisti viime vuoden tilinpäätöksen 25.3. Alijäämää tilikaudelta kertyi 479 000 euroa, mikä on sen suuruusluokan ylitys, että se aiheutti särön Padasjoen muutoin vahvaan talouspohjaan.
– Talouden pohja on edelleen vankka. Taseessa on tämänkin alijäämän jälkeen 11,3 miljoonaa euroa ylijäämää eli vaikkei vuodessa tulisi euroakaan sisään, Padasjoen kunta pyörisi. Toki ylijäämä olisi sitten syöty, kuvaili Rehula.
– Vertailukelpoinen ylijäämä, josta on siivottu konsernikauppa pois, on 8,7 miljoonaa. Velkamäärä on edelleen pieni, taitaa olla Päijät-Hämeen kolmanneksi pienin. Tilanne on hyvähkö.
Viime vuonna lainaa otettiin saman verran kuin maksettiin pois. Lainamäärä on pysynyt 4,5 miljoonassa ja on asukasta kohden 1700 euroa.
– Verotulot toteutui hämmästyttävällä tavalla (6,7 milj). 19 000 eurolla meni ennusteet pieleen, osumatarkkuus oli siis kohtuullisen hyvä. Sen sijaan valtionosuuksia saatiin lähes 200 000 euroa enemmän.
Toimintatuotot olivat 2,2 m€, toimintakulut 10,6 m€ ja investoinnit 1,1 m€. Toimintatuottojen väheneminen 1,1 miljoonalla johtuu siitä, ettei kunta enää myy kaukolämpöä, vaan sen myy kunnan 100 % omistama yhtiö. Toimintatuotosta yli puolet on vuokratuloja.
Tilinpäätös tuo talouden tasapainottamiseen lisää painetta. Toiminnallisesti tavoitteet pääsääntöisesti saavutettiin:
– Se, mitä tässä on reilun kahden vuoden aikana yritetty ajaa sisään, on että kuntaa johdetaan strategiasta käsin. On kärkihankkeet ja niihin keinot, jotka tulevat talousarvion kautta euromääräisesti resurssoituna. Aika monta perusasiaa on pistetty uuteen moodiin, esimerkiksi riskienarviointia on opeteltu nyt kolme kertaa vuodessa.
Tekninen toimi 310 000 euroa pitkäksi
Rehulan mukaan alijäämälle ei löydy yhtä yksittäistä syytä. Suurimman loven teki tekninen toimi, joka meni 310 000 euroa pitkäksi. Hallinto pysyi budjetissaan ja sivistys alitti budjettinsa 54 000 eurolla. Kunnanhallituksen toimintakate ylittyi hiukan, noin 8 000 euroa.
Teknisen toimen ylitystä selittävät osaltaan sisäilmatutkimukset, joita on tehty merkittävä määrä aikaisempaan verrattuna. Metsänmyyntitulot alittuivat 70 000 euroa arvioidusta.
– Pyrimme metsäsuunnitelman mukaisiin hakkuisiin. Se on Padasjoen kunnalle merkittävä tulonlähde ja kantohinnan vaihtelulla on aluetalouteen merkitystä.
Osa alijäämästä aiheutui taloushallinnon puolelta löytyneestä 114 000 euron virheestä. Hajautetussa sijoitussalkussa kiinteistöjen arvo on markkinatilanteesta johtuen alentunut, mikä on jouduttu alaskirjaamaan.
– TE–palvelut osattiin budjetoida, mutta Kelan sakkomaksuissa eli kunnan maksuosuuksissa työmarkkinatuesta ei oltu samoilla hehtaareillakaan (–166 000 euroa). Määräaikaisten työntekijöiden palkkakulut on yksi osa alijäämää.
Rehulan joulukuussa tekemä tilinpäätösennuste näytti siltä, että ”nenä pysyy pinnan päällä.” Sitten tammikuussa vasten kasvoja iskeytyi tammikuussa teknisen toimen ylitys ja sen suuruusluokka.
Kunnan menoista 54 % henkilöstön palkkoihin
Tekniseen toimeen menee kunnan menoista 29 %, sivistykseen 45 % ja hallintoon 26 %. Hallintoluku pitää sisällään myös elinvoimatyön ja työllisyyspalvelut. Henkilöstömenoihin kului kunnan budjetista 5,7 miljoonaa (54 %). Vakituisen henkilöstön palkkamenot alittuivat, mutta määräaikaisten ylittyi; merkittävän osan tästä muodostaa varhaiskasvatus.
Toiseksi suurin menoerä henkilöstön jälkeen on ostopalvelut (25 %) ja kolmantena aineet ja tarvikkeet. Avustuksia on 5 %.
Investoinnit alittuivat. Talousarviossa oli investointeihin varattu yli 2 miljoonaa.
– Siellä on vielä nytkin lähes ikiliikkujaksi muodostunut aallonmurtaja, johon budjetoitu jo kahtena aikaisempanakin vuonna ja nyt on 300 000 euroa. Padasjoella oli ties kuinka pitkään aikaan talousarviossa maanostoon varattu euroja ja yksi maakauppa syntyi.
Vuosi oli lämmin, mikä toi yli 30 000 euron säästöt lämmityksessä, ja myös aurauksissa säästettiin. Työterveyshuollossa oli ensimmäinen kokonainen vuosi Mehiläisessä ja budjettinostosta huolimatta määräraha ylittyi.
Vuosikate on 208 000 euroa heikompi kuin talousarviossa.
Kouluhanke etenee nyt vauhdilla, hallituksessa maanantaina
Kunnallisverotuotto hieman laski edelliseen vuoteen verrattuna. Kiinteistöveroa puolestaan kertyi hieman enemmän, 1,8 miljoonaa euroa. Yhteisöverotuotto oli tilinpäätöksessä 859 tuhatta euroa ja valtionosuudet 1,975 miljoonaa.
Positiivista kehitystä on näkyvillä väestötilastossa: viime vuonna kuntaan muodostui muuttovoittoa. Suuri osa muuttajista on paluumuuttajia, joilla on juuret tai ainakin vapaa-ajan asunto paikkakunnalla.
Kouluhankkeen hankesuunnittelu pääsee pian alkamaan. Valtuusto teki linjauksen kahden katon mallista viime viikon kokouksessaan ja sen jälkeen kunnassa on kilpailutuksen jälkeen päätetty ostaa suunnittelu Rambollilta.
– Tänään lähtee kunnanhallituksen lista, jossa on suunnittelutyöryhmän nimeäminen. Jos 10 miljoonan hanke toteutuisi vain velkarahalla, se olisi asukasta kohti noin neljä tonnia.
Rehulalle kouluhanke on muoti-ilmauksen mukaan älykkään sopeuttamisen hanke, jolla saadaan käyttömenoja karsittua niin kiinteistö- kuin henkilöstökustannustenkin osalta.