Listausta kylätoimikuntien perustamisjärjestyksestä ei ole olemassa. Tutkija Sauli Rouhinen, joka käynnisti kylätoimintaa Padasjoella, kertoo että kylien aktivointi aloitettiin vuonna 1976.
– Aloitimme kuuden yliopiston voimin yli 40 kylässä Kylätutkimus76–projektin. Minun ja Tampereen yliopiston osaksi tuli Padasjoki, jossa aloitin – silloin aluetieteen assistenttina –opiskelijoiden kanssa ensin eräänlaisella lumipallometodilla tutkimukset Auttoisilla, Maakeskessä, Kasiniemessä ja muistaakseni ainakin osittain myös Arrakoskella, sanoo Rouhinen.
– Myöhemmissä vaiheissa mukaan tuli Vesijakokin, jossa yritimme palauttaa sinne kyläkauppatoimintaa. Ja onnistuimmekin. Kasiniemessähän oli samanlainen kaupan uudelleenperustamisprojekti.
Vesijaon kyläkaupan kauppias 70-luvulla.
Projektin alkaessa oli jo muutamia kyliä Suomessa järjestäytynyt. Sodankylän Vuotsossa kylätoiminnan käynnistäminen liittyi tekojärviin. Hyvänä esimerkkinä toimi myös Kauhajoen Nummijärvi: siellä pienviljelijäyhdistys pyöritti maatalouskoneiden yhteiskäyttötoimintaa.
Rouhinen teki kylätoiminnasta lisensiaatintutkimuksensa vuonna 1981.
– Kasiniemeen mentiin ensin, ja se oli aktiivisin kylätoimikunta, kun Padasjoella olimme.
50 vuotta alkamisesta
Nykymuotoisen kylätoiminnan alkamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Kylätutkimus 76:n kenttätyö tehtiin 10 kunnassa eri puolilla maata.
Suomen kylätoiminnan isä ja tärkein kehittäjä, professori emeritus Lauri Hautamäki on äskettäin kirjoittanut kylätoiminnan alkuvaiheista. Hänkin toteaa, että kylätoiminnan juuria ole käsitelty kirjallisuudessa kovin tarkasti. Kylätoiminta on kuitenkin tärkeä yhteiskunnallinen liike.
– Maaseudun elävänä pysyminen oli mielestäni koko kansakunnan elinehto. Olin kuitenkin huomannut, että maaseudun kehittämisessä oli puutteita, kirjoittaa Hautamäki.
– Maaseudun kehittämisessä oli unohtunut tärkein asia, kylien omatoimisuus eli vanha talkoo- ja osuustoimintaperinne.
Kylätoiminnassa kyläläiset tulevat tietoisiksi yhteisistä eduista ja tavoitteista, joita ryhtyvät yhdessä toteuttamaan samalla lisäten yhteisöllisyyttä.
Kyläkokousten esikuvana oli antiikin Ateenan suora demokratia. Tutkimus käynnistyi kyselyllä maalaiskuntiin.
Kylätoimikuntia nopeasti yli tuhat
Kylät aktivoituivat hämmästyttävällä vauhdilla. Jo vuonna 1980 kylätoimikuntia oli jo yli 1000.
Suomen Kylien historiikki osaa kertoa, että ”Kunnallisliiton tutkimusosastolle sijoitettu neuvottelukunnan toimisto alkoi ylläpitää valtakunnallista kylätoimikuntarekisteriä”. Tätä ei valitettavasti löydy enää. Ensimmäiset valtakunnalliset kylätoimintapäivät järjestettiin vuonna 1983, jolloin rekisteriin oli merkitty jo 1711 kylätoimikuntaa.
Kylänmuodostus alkoi Suomessa 1300-luvulla. Vuoden 1865 kunnallishallintoasetus vähensi kylähallinnon toimintaedellytyksiä. Uutta puhtia kyläyhteisöjen kehitys sai taas 1940-luvulla, kun siirtokarjalaisia ja rintamamiehiä asutettiin kyliin.
Suomen Kylätoiminta ry:n perustamisen (vuonna 1997) jälkeen kylätoimikunnat alkoivat muuntua rekisteröidyiksi yhdistyksiksi.