Padasjoki 2035 -kuntastrategian Muutakin kuin mummola, kärkihankkeena on Padasjoen polku. Sen tavoitteena on saada koulutus varhaiskasvatuksesta lukioon saman katon alle.
Hanketta on kunnan taholta ajettu voimallisesti eteenpäin; kuin ”kärmettä pyssyyn”. Kunnan nykyinen rahoitusasema on varsin hyvä, tase on yli 10 miljoonaa euroa plussalla. Kuntakonsernin lainakanta oli vuoden 2024 lopussa 5,970 miljoonaa euroa ja rahavarat 8,780 miljoonaa.
Hankesuunnitelma sisältää eri vaihtoehtoja noin 4500 neliön koulutus- ja oheistilojen rakentamiseen joko Kullasvuoreen tai Pappilanmäelle. Niihin mahtuisivat varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus ja toisen asteen opetus lukiota myöten. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat eri laskentaversioissa 10 miljoonaa euroa, 14 milj. € ja 19 milj. €. Verrokkina on nykytila ilman investointia, jossa on kustannusten sopeutus arvioituihin tuloihin 0,6 milj. € vuonna 2026.
Lähes kaikki kuntalaiset haluavat lapsille hyvän oppimisympäristön. Onko saman katon alusta hyvä kaikille varhaiskasvatuksen 0–5 vuotiaille lukion 18 vuotiaisiin, siitä voidaan olla eri mieltä. Tehdyt laskelmat perustuvat Tilastokeskuksen arvioihin lasten syntyvyydestä ja koulutustarpeesta eri koulutusasteilla. Arviointia ”sotkee” viime vuonna tapahtunut päivähoitolasten suuri määrän lisäys. Siihen liittyy ilmeisesti tänne muuttaneiden lapsiperheitten määrä ja periaatemuutos laittaa lapset päivähoitoon kotihoidon asemasta. Syntyvyys ei Padasjoella 10 lapsen vuosimäärää ylittäne. Ainakin lähikylissä lisääntymishaluiset ja -kykyiset ovat jo lapsensa pääosin tehneet. Lapsiperheitten muutto kuntaan edellyttäisi työpaikkoja ja hyviä vuokra- tai myynnissä olevia asuntoja. Näistä meillä on pulaa.
Lasten ohjaaminen lukioon ja ammatti- tai tiedekorkeakouluun on heidän kannaltaan hyvä asia, mutta kunnan työpaikkojen pääosa on toisen asteen tehtävissä metsätaloudessa tai palvelualoilla kunnan tai hyvinvointialueen palveluksessa. Yrittäjiä kunnassa on myös paljon, usein monialatehtävissä. Arviolta 75 % 18–20 ikävuoden välillä olevista nuorista lähtee kunnasta opiskelemaan tai töihin muualle. Koulutus aiheuttaa kunnalle kustannuksia, mutta hyöty valuu sinne, missä on koulutustarjontaa ja työpaikkoja.
Nyt on syytä tarkastella, mihin kunnalla on tarvetta lasten eri varhaiskasvatuksen ja opetuksen tasoilla? Muutaman lapsiperheen muutto kuntaan tai kotihoidosta varhaiskasvatukseen vuonna 2025 on ohjannut arvioita liian optimistiseen suuntaan. Kannattaa tarkastella pitkän aikasarjan kehityssuuntaa, joka on paljon todennäköisempi kuin uusi ennuste tuleville vuosille.
Mikäli lasten syntyvyys on keskimäärin tasolla 10 lasta vuodessa ja siitäkin todennäköisesti laskeva vuoteen 2040 mennessä, on aivan turha suunnitella lukiokoulutusta muun kuin muualta värvättävien, lähinnä Kaukoidästä tulevien, lasten varaan. Myös yläkoulu on silloin uhattuna. Nykyisistä koulurakennuksista (joko Pappilanmäki tai Kullasvuori) riittää hyvin pienin laajennusosin tämän tulevaisuuskuvan tarpeisiin vuonna 2040.
Tilastokeskuksen mukaan väkiluku on pudonnut 3879:stä 2676:een vuosien 2000–2024 aikana. Yli 64-vuotiaiden osuus on kasvanut 22,9 %:sta 44:ään prosenttiin. Työllinen työvoima on laskenut 1449:stä 931:een vuosien 2000 ja 2020 välillä, samaan aikaan työpaikkojen määrä on vähentynyt 1311:sta 714:een.
Varsinkin 14 ja 19 miljoonan euron investoinnit nostaisivat kunnan lainakannan erittäin korkealle, 26 tai 32 miljoonaan. Silloin pitäisi muuttaa rahaksi myyntikelpoiset omaisuuserät: Hämeen sähkön osakkeiden sijoitusvarat ja muut rahavarat, joita 2024 lopussa oli noin 8,8 miljoonaa, 1200 hehtaarin metsäomaisuus, myyntiarvoltaan 8–12 miljoonaa euroa, sekä rannat, mukaan lukien ”Kylpylähotellin” tontti. Näillä kaupoilla kunta olisi taas velaton, mutta paljon köyhempi kuin nykyisin. Omaisuudesta ei tulisi enää vuosittaisia tuottoja ja kunta olisi kenties osa suurempaa kuntaa. Toinen vaihtoehto on nostaa veroäyriä 14 miljoonan investoinnilla nykyisestä 8,4:stä 10:een prosenttiin tuloverojen osalta ja samoin omaisuusveroa 20 %. 19 miljoonan euron hanke nostaisi veroäyriä 24 %, 10,4:ään ja kiinteistöveroa myös 24 %.
Nykyisellä, suurelta osin melko ”uudella” kunnanvaltuustolla on edessään suuria ratkaisuja. Pitää saada terveelliset ja turvalliset tilat varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Samalla on myös pidettävä huolta Kuntalasta, vuokra-asunnoista, vesi- ja jätevesitoiminnoista sekä varauduttava päätöstä vailla olevien hyvinvointialueen terveysaseman ja palolaitoksen uudisrakentamiseen, joista on melkoiset menetykset vuokratulojen osalta. Samalla tulevat alaskirjaukset nykyisten kiinteistöjen arvoista. Näitä tulojen menetyksiä ja alaskirjauksia ei FCG:n selvitys sisällä. Kertakulut ovat satoja tuhansia euroja, vuokratulomenetys on myös merkittävä. Elinvoiman ylläpitämiseen ja lisäämiseen tulisi myös panostaa.
Vielä emme tiedä, millaiset mittaustulokset Pappilanmäen koulun sisäilmasta saadaan, kun korjaukset on suoritettu. Mittaaja ja lausunnon antaja voisi olla tällä kertaa THL. Korjaussuunnitelman laatija 10–15 vuoden käyttötarpeeseen pitäisi olla joku ”säästävän saneerauksen” asiantuntijayritys.
Saneeraamalla vuorotellen Kullasvuoren ja Pappilanmäen koulut voisi selvitä vuokrattavien tilaelementtikoulutilojen avulla. Tavoitteeksi voisi tässä vaihtoehdossa ottaa ”kahden katon alle”. Lisäselvityksiä tarvitaan ja sen jälkeen hyviä päätöksiä kunnanvaltuustolta.
Laaja aineisto kunnanhallituksen 8.12.2025 käsittelemästä kouluhankkeesta on kunnan nettisivuilla.
Pekka Salonen