Padasjoen kunnanjohtaja kyseli tiistaina 12.5. Olkkarilla, uskommeko tulevaisuuteen. Tapahtuman aiheena oli: Mitä kuntaan kuuluu?
– Kaikilla niillä, jotka ovat kiinnostuneet siitä mihin suuntaan kunta menee, pitäisi olla jonkinnäköinen hahmotelma tavoitteesta. Muutakin kuin Mummola on se tulevaisuudenkuva vuonna 2035, sanoi Juha Rehula.
– Strategian kahdeksasta kärkihankkeesta yksi koskettaa kaikkia meitä ja se koskee toimintakykyä.
Uuden valtuuston päivittämässä strategiassa halutaan kohentaa Taulun alueen ilmettä. Yleisöllä olikin siihen liittyen kommentoitavaa; kaivattiin kukkaistutuksia ja isontien varteen kunnon opastekylttejä Padasjoesta ja satamasta. Kouluhanke on edennyt vasta paikkalinjaukseen, kun käynnistysvaiheessa kuviteltiin, että peruskivenmuuraukseen päästään kesällä 2026.
– Teen vielä neljännen noston, jonka ristiriitaisuus yllätti. Meillä on valtuuston yksimielinen päätös siitä, että kunta panostaa Laivarantaan ja hyödyntää Päijännettä. Osa porukkaa on kuitenkin sitä mieltä, että jos Laivarantaan laitetaan euro niin kylille pitäisi laittaa toinen euro.
Työpaikat matkailuun ja maaseutuelinkeinoihin
Tulevaisuuden työpaikat Padasjoelle syntyy matkailuun, uusiutuvaan energiaan ja maaseutuelinkeinoihin. Kunnanjohtajan työhuoneesta löytyy kylpyläsuunnitelma 1970-luvulta.
– Olin Padasjoen taloussihteerinä tasan 30 vuotta sitten ja silloin täällä suunniteltiin täyttä päätä vedenalaista hotellia. Kun tulin kunnanjohtajaksi, oli tehty suunnitelma maailman suurimmasta padasta. Siinä oli muutama pikku ongelma, kunnalta olisi pitänyt löytyä ensimmäiset viisi miljoonaa.
Kunnalla ei myöskään ole maata, jota voisi hyödyntää. Laivarantaa lukuunottamatta, ja kylpylätontti on palautunut padasjokelaisten uimapaikaksi. Taululta ostettua parin hehtaarin peltotonttia on tarjottu Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymälle, joka on tekemässä lähivuosina Padasjoelle uuden pelastus- ja sote-aseman.
Rehula muistutti kuulijakuntaa siitä, että kuntalaiset ovat Padasjoen markkinoijia ulospäin. Kannattaa siis miettiä, miten puhuu kotikunnasta. Pieniä asioita, joilla on merkitystä, ovat myös uusitut kunnannimikyltit valtatiellä.
– Minkä kuvan me haluamme antaa? Mennäänkö me eteenpäin vai ei?
Tilinpäätös on loppusuoralla. Tarkastuslautakunta tullee antamaan lausunnon, joka ei ole ihan puhdas paperi. Tilinpäätösinfon Rehula aloitti positiivisen kautta: Padasjoki sai viime vuonna 11 ihmistä muuttovoittoa, mikä on ensimmäinen kerta sitten vuoden 2006.
Potentiaalia kunnanjohtaja näkee etenkin niissä tuhansissa muualla asuvissa, joiden koti on Padasjoella. He ovat tehneet työelämän mittaisen reissun, mutta haluavat sitten palata kotiin.
Elinvoimaohjelmasta puhuttaessa Rehula mainitsi kylät. Hänet on kutsuttu puhumaan Kuntamarkkinoille kunnan ja kyläyhdistysten välisestä yhteistyöstä.
– Joka ainoalla kylällä on nyt suunnitelma, joka lähtee siitä että kylällä on uskoa tulevaisuuteen. Siitä kertoo myös se, että kylillä on nuorisoedustajat.
Organisaatiomuutos
Hän kertoi myös tuoreen uutisen edelliseltä päivältä: organisaatiomuutoksen myötä Padasjoella ei enää pian ole teknisen johtajan virkanimikkeellä olevaa henkilöä. Vaihtuvuus on ollut kovaa, viimeisen vuosikymmenen aikana meillä on ollut ”noin 10” teknistä johtajaa.
– Teknisen lautakunnan esittelijänä on jatkossa hallintojohtaja. Juuri tuli Kuntarekryyn hakuun kiinteistöpäällikön virka. Siitä virasta on siivottu hallintoa, taloutta ja henkilöstöasioita pois. Ei ole enää toimialoja, on kaksi palvelualuetta. Sen verran kuntakenttää tunnen, että Padasjoki on tässä ensimmäinen kautta ainoa.
Kunnassa on teknisen johtajan viransijainen kesäkuun loppuun asti, heinäkuu mennään sijaisjärjestelyillä ja 1.8. muutos astuu voimaan, mikäli valtuusto on sen kesäkuun kokouksessaan hyväksynyt.
Lopuksi Rehulalta kysyttiin, miksi kesäasukastapaaminen on niin aikaisin. Kritiikkiä ajankohdasta on tullut Kuntalaankin, mutta aikaiseen päivään palattiin viimevuotisen kokeilun jälkeen. Viikkoa ennen juhannusta pidettyyn kesäasukastapaamiseen tuli puolet vähemmän väkeä kuin ennen.
Arrakoskelta kerrottiin sukupolvenvaihdoksesta kyläyhdistyksessä. Parikymmentä vuotta siihen meni, mutta nyt on taas nuoria, innokkaita ihmisiä kylää kehittämässä. Rehula huomautti, että tämänvuotinen yhteinen tekeminen on kyläradioverkko, joka turvaa tiedonsaannin kriisitilanteessa.
Kylttejä kaivattiin
Yleisöstä kysyttiin yhteistyöstä naapurikuntien kesken ja kunnanjohtaja kertoi, että Padasjoen päättäjät on kutsuttu Kuhmoisiin kesäkuussa. Asikkalan kunnanhallitus kutsui Padasjoen kunnanhallituksen kylään, kun he olivat Padasjoella elinvoimapäivässään. Edellinen tapaaminen on kuulemma ollut seitsemän vuotta sitten.
1970-luvulla Padasjoelle muuttanut olkkarilainen kertoi yllättyneensä Padasjoen yhteisöllisyydestä. Nyystöläläinen kertoi, että kylällä puuhataan kylätaloa:
– Hienoja asioita tapahtuu. Olen kiitollinen.
Laivarantaa pidettiin kunnan käyntikorttina ja 24-tielle kaivattiin opastekylttejä:
– Miksi meille ei saada kunnon mainoskylttejä, kun kerran muillakin kunnilla on?
Maakesken levähdysalueen surkeannäköinen ilmoitustaulu sai myös kritiikkiä. Tienpenkkojen siistimiseen keskustassa kunnalla on täksi kesäksi kahden miehen iskuryhmä. Yleisöstä tuli vinkki markkinoida Padasjokea Lappiin päin, jossa matkailu on paljon pidemmällä.
Kunnassa on työntekijöitä nyt 98. Kesätyöntekijöitä palkataan 19 ja seitsemällä kesätyösetelillä tuetaan paikallisten yrittäjien kesätyöllistämistä.