Padasjoen kunnanvaltuuston vuoden viimeisessä kokouksessa 15.12. päättäjät pääsivät äänestämään kahdesti, kun ensin esitettiin lisäystä metsäsuunnitelmaan ja sitten muutos kiinteistöstrategiaan.
Vihreiden Eeva-Maria Tidenberg teki täydennysehdotuksen metsäsuunnitelmaan. Sen mukaan ”valtuusto pyytää teknistä toimea teettämään metsäsuunnitelmaan liitettäväksi strategisemman yleisosan, joka kuvailee metsäsuunnitelmaa ohjaavia periaatteita ja niiden toteutumista suunnitelmassa.”
– Metsätalous on merkittävä talouden tukijalka niin Padasjoelle kuin koko Suomellekin. Kunnan metsille laadittu metsäohjelma osoittaa, että metsistä saatava tulo on kunnan talouden kannalta huomattava, 10 vuoden ajalla yhteensä lähes kaksi miljoonaa euroa, totesi Tidenberg.
Eeva-Maria Tidenberg ihmetteli, miksei luonnonlaki näy metsäsuunnitelmassa.
– On kuitenkin syytä muistaa, että metsä on enemmän kuin kantorahat. Metsistä ovat riippuvaisia monet lajit, joista suuri joukko uhanalaisia. Ihmisille metsä tuo myös virkistysmahdollisuuksia ja ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta metsä on merkittävä hiilinielu. Metsätalouteen on vähitellen tulossa yhä enemmän luonnon monimuotoisuuden huomioimista, mikä Padasjoellakin kannattaa huomioida. Koneen säätiö on juuri rahoittanut Metsän puolella –ohjelmassaan Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistystä 200 000 euron apurahalla, jolla toteutetaan hanketta Luonnonarvopalvelut aktiiviseksi osaksi metsätaloutta. MTK puolestaan sai rahoitusta puoli miljoonaa hankkeeseen Luonnonarvomarkkinoilla vauhtia monimuotoisuuden edistämiseen.
Marraskuussa päivitetyssä kuntastrategiassa yksi kärkihanke on ”Luonto elämänlaatuna – asumisen ja matkailun elinvoima”. Sen kuvauksessa todetaan: ”Tuemme talousmetsien kestävää käyttöä ja huolehdimme luonnon monimuotoisuuden ja puhtauden säilymisestä.”
Tidenberg toivoikin ekologisen kestävyyden huomioimista.
– Myös kunnan ilmastosuunnitelma ohjaa metsänhoitoamme, samoin juuri hyväksytty luonnonlaki nostaa esiin monimuotoisuuden suojelun.
Metsäsuunnitelmasta hän oli löytänyt monimuotoisuuden kannalta ilahduttaviakin havaintoja, esimerkiksi luonnontilaista rämettä. Toisaalta ikärakennetta kuvaavasta taulukosta voi nähdä, että eri-ikäisrakenteisen metsän osuus on hyvin pieni.
– Suunnitellut päätehakkuut ovat pääosin avohakkuita, pienaukkohakkuiden osuus on erittäin pieni. Ehkä kunnan metsätiloilla olisi kuitenkin kuvioita, joihin sopisi pienaukkohakkuu.
Tidenberg kaipasi suunnitelmaan yleistä osaa, jossa kuvattaisiin strategisia linjauksia. Nyt se on lähinnä kuviokohtainen tarkastelu.
– Yleisesti suunnitelmasta on vaikea nähdä, miten ohjaavat asiakirjat strategia, ilmastosuunnitelma ja luonnonlaki on huomioitu.
Tidenbergin esitystä kannatti Mira Vilkman (SDP). Äänin 14–7 kunnanhallituksen esitys tuli hyväksytyksi.
Konttoripytinki matkailun käyttöön?
Illan toinen äänestys oli tiukempi. Äänin 11–10 Paavo Malasteen (SDP) esittämä täydennys hyväksyttiin.
Malaste pohjusti esitystään kertaamalla, miten valtuusto vuosi sitten kokouksessaan päätti Mainiemi-Kullasvuoren alueen yleissuunnitelmasta. Alue on nähty virkistysalueena, vapaa-ajan ja vakituisen asumisen alueena sekä uusien työpaikkojen syntymisenä erityisesti matkailuun.
– Lisäksi kunnanhallitus on syyskuussa päättänyt satama-alueen masterplanista, jossa Päijänteen ranta-alueesta luodaan houkutteleva matkailullinen kokonaisuus kehittämällä alueen nykyisiä toimintoja entistä toimivammaksi kokonaisuudeksi, sanoi Malaste.
– Alueella toimii kaksi toiminnallista keskittymää, joista pohjoisessa sahan alueen keskittymässä on tapahtumia ja kulttuuria, matkailua ja loma-asumista tukevaa maankäyttöä ja etelässä sataman alueella satamapalveluita tukevia toimintoja. Työssä todetaan myös, että kunnan vastuulle kohdistuu erityisesti sataman fasiliteettien ja alueen infran kehittäminen, sahan rakennusten kunnon ja muutosedellytysten kartoittaminen.
Malaste esitti, että kiinteistöstrategiasta poistetaan myynnistä Mainiemen sahan johtajan talo (strategiassa nimityksellä Mertsalmen asunto) ja muutetaan se ylläpidettäväksi.
– Mainiemen sahan rakennuksiin olennaisesti kuuluva talo voisi tulevaisuudessa palvella osana alueen matkailua ja elinkeinotoimintaa.
Vilkman kannatti esitystä. Kalle Jaakkola (Kok.) vetosi siihen, että kunnalla on valtava kiinteistömassaa; Vilkman huomautti, että kiinteistö sijaitsee alueella, jota kunta kehittää ja olisi järkevämpää ainakin vuokrata se ensin.
Tidenberg huomautti, että kaikissa kohteissa on syytä olla osoitetieto, sillä kohteet eivät ole kiinteistön nimellä kaikille tuttuja eikä kohteiden sijainnista saisi syntyä minkäänlaista epäselvyyttä. Samoin käyttötarkoituksia puuttui tai niissä oli huomauttamista: esimerkiksi nousi Opistotalo, jonka käyttötarkoitukseksi on merkitty ”Suojeltu S-merkinnällä”.
– Sehän ei ole käyttötarkoitus, vaan käyttöä rajaava määräys. Pidän myös erikoisena, että Opistotalo on merkitty purettavaksi, mutta selkeitä perusteluita tähän ei esitetä. Talolla ei ole kuntokartoitusraporttia, pitkän tähtäimen suunnitelmaa tai muutakaan selvitystä valtuutettujen käytettävissä. Tietoa siitä, että rakennus olisi esimerkiksi korjauskelvoton tai kohtuuttoman kallis korjata, ei löytynyt valtuuston Teams-kansioista. Pyytämällä sain Opistotalosta tehtyjä selvityksiä sisäilman ja asbestin osalta. Selvityksiä oli noin 10 vuoden ajalta. Koska rakennuksen tilaa on selvitetty vähintäänkin tuon kymmenen vuoden ajan, herää väkisinkin kysymys, miksei korjauksia ole tehty?
Tidenberg näkee Opistotalon osana paikkakunnan kulttuuriperintöä, yhtenä osana pihan kokonaisuutta yhdessä kunnostetun Kotiseututalon kanssa. Tidenberg esitti teknistä korjausta Opistotalon käyttötarkoitukseen; hän olisi halunnut myös poistettavaksi purku-merkinnän ja tilalle tekstin, jonka mukaan talosta päätetään erikseen kouluhankkeen yhteydessä ja rakennuksen kunnostukseen liittyvien suunnitelmien ja kustannusarvion valmistuttua.
– Suojellun rakennuksen purkaminen ei kuitenkaan ole läpihuutojuttu, eikä sen esittäminen ilman kunnollisia perusteita anna kuvaa huolellisesta valmistelusta ja avoimesta, kuntalaisten luottamusta herättävästä päätöksenteosta. Alueen kulttuurihistoriaa katosi jo Ahjolan palaessa. Tuolloin tilalle ei rakennettu korvaavia tiloja, vaan pieni kisatoimistorakennus
Kunnanvaltuusto merkitsi tiedokseen kaavoituskatsauksen, kunnan hyvinvointisuunnitelman ja tarkastuslautakunnan päätöksen sidonnaisuuksista ilmoittamisesta. Päivitetty luonnonlaki hyväksyttiin, samoin kiinteistöjen yhtiöittämisselvitys, Padasjoen Vedet Oy:n lainan ehtojen muuttaminen, Padasjoen Vesihuolto Oy:n ja Padasjoen Vedet Oy:n välisen sopimuksen hyväksyminen sekä Padasjoen Energia Oy:n omistajaohjaus.
Kausi päättyi kiitoksiin
Kokouksen päätteeksi puheenjohtaja Heikki Jaakkola kiitti luottamushenkilöitä hyvin alkaneesta valtuustokaudesta.
– Valtuustoon valittiin noin puolet uusia jäseniä. Se on hyvä asia. Sen sijaan vaaleissa ehdokkaaksi asettuneiden määrän jatkuva väheneminen ei ole hyvä asia. Keinoja tämän kehityskulun kääntämiseksi olisi löydyttävä, sanoi Jaakkola.
– Toistaiseksi uusi valtuusto on toiminnallaan osoittanut hyvää mallia siitä, että omalla käytöksellä ja toisten mielipiteiden kunnioittamisella voidaan luoda hyvä henki ja ilmapiiri, jolloin yhteistenkin asioiden hoitaminen voi olla antoisaa, jopa mukavaa. Toki erilaisia näkemyksiä tarvitaan ja vaikeitakin päätöksiä on tehtävä. Enemmistön tahtoon on sitten tyydyttävä.
Heti kesän jälkeen luottamushenkilöstö kävi läpi laajan koulutusohjelman yhdessä Päijät-Hämeen liiton ja muiden kuntien kanssa.
– Ilahduttavaa oli huomata, että erityisesti uudet valtuutetut osallistuivat tähän varsiin työlääseenkin projektiin aktiivisesti.
Kuntastrategian päivittämiseen käytettiin myös runsaasti aikaa. Jokaisesta asiasta tehdään erikseen lopulliset päätökset, kun yksityiskohdat on saatu selville.
Eniten näkemyseroja on ollut kouluhankkeesta.
– Avoimen tiedonvälityksen kannalta oli tärkeää, että nyt kaikki selvitykset ovat julkisesti nähtävillä kunnanhallituksen kokousmateriaalin yhteydessä. Suurimpia kipupisteitä aiheuttavat lasten määrän jatkuva väheneminen, talousvaikutukset, käytössä olevien rakennusten kuntoarviot, sijoituspaikat, keskitetty ratkaisumalli ja valtion tulevat toimet mm. valtionosuuksien ja pienten lukioiden tuen suhteen. Näissä meillä tulee olemaan pähkinää purtavaksi.
Jaakkola totesi, että pienten kuntien itsenäisyyden ratkaisee viime kädessä raha ja talous.
– Terveen kuntatalouden kriteerit on täytettävä, jos emme tähtää siihen, että esimerkiksi velkamme maksaisivat jotkut muut kuin padasjokelaiset. Valtava julkisen talouden velkataakka tarkoittaa sitä, että emme voi laskea valtion tuen varaan tulevaisuuttamme. Sen osoitti äskettäin kariutuneen valtionosuusuudistuksen esitykset, joiden mukaan Padasjoen kunnan menetys olisi ollut useita satojatuhansia euroja vuodessa. Meidän onneksemme hanke siirtyi, mutta jatkoa seuraa, koska toisaalta moni kunta pettyi, kun ei saanutkaan ennakoituja lisätuloja. Eli poliittinen peli jatkuu.
Kunnan palvelutehtävän onnistumisen kannalta avainasemassa on henkilökunta.
– Pienessä kunnassa vaaditaan laaja-alaista osaamista ja joustavuutta monessa asiassa. Eikä koskaan saa unohtaa ystävällistä palveluasennetta. Kiitän kaikkia kunnan työntekijöitä panoksestanne padasjokelaisten hyväksi ja toivon, että kanssakäyminen luottamushenkilöidenkin kanssa voisi olla antoisaa. Kuitenkin on syytä aina pitää mielessä, että oma esihenkilö on se, jonka kautta operatiivisia asioita hoidetaan.
Myös luottamushenkilöiden kanssa yhteistyö on sujuvaa.
– Olette laittaneet itsenne julkisen arvioinnin alle, eikä se aina ole mukavaa, mutta kaikesta huolimatta vastuunkantajia tarvitaan. Suuren työpanoksen ovat antaneet myös luottamushenkilöinä olevat ja käytännössä konserniyhtiöidemme Padasjoen Vedet Oy:n ja Padasjoen Energia Oy:n vetovastuussa olevat Pirkka Ahola ja Pekka Salonen. Heille erityiskiitos.