Evo-kaavassa lisää majoitusta ★

Evon retkeilyalueen yleiskaavaluonnos on nähtävillä 26.11.–23.1. Hämeenlinnan kaupungin nettisivuilla ja Luontoon.fi–sivustolla.

Kaava-alue on laajuudeltaan 79 km² ja sijaitsee Hämeenlinnan koillisosassa. Siihen kuuluu valtion omistamien ja Metsähallituksen hallinnoimien alueiden lisäksi Hämeenlinnan ammattikorkeakoulu HAMK:n ja yksityisten maanomistajien alueita.

Evolla opiskelee noin 230 opiskelijaa ja työskentelee noin 20 HAMK:n henkilökunnan jäsentä. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa on virkistyskäytön ja luontomatkailun osalta huomioi­tu myös Hämeenlinnan kaupungin Taruksen retkeilyalue Padasjoen kunnan alueella.

Kaava-alueella asuu vakituisesti 72 henkilöä. Lisäksi alueelle sijoittuu muutamia loma-asuntoja.

Retkeilyalue 31 vuotta

Evon retkeilyalue on yksi valtion kuudesta retkeilyalueista. Se on perustettu 21.4.1994. Nuorisoleirikeskuksen kävijät muodostavat noin 30 % kävijäkunnasta.

Kaava-alueen läpi kulkee kantatie 53 (Padasjoentie), jonka keskimääräinen vuorokausiliikenne eteläosassa on 1 470 ajoneuvoa vuorokaudessa ja pohjoisosassa 1 040.

Niemisjärvellä lähellä Auttoista on tarkoitus kehittää luontoaktiviteetti-, kalastus-, vuokraus- ja majoitustoimintaa, Kalliojärvellä elämysmajoituskohdetta ja Evo-keskukseen majoitusta. Taruksen ulkoilualueella panostetaan reitistöihin, erityisesti maastopyöräilyssä sekä pysäköinti- ja lähtöpisteen kehittämiseen. Sekä Evolla että Taruksella kehitetään kämppäympäristöjä.

Evo-keskuksen ympäristöön yleissuunnitelmassa esitetään matkailupalveluiden alueita 50 000–58 700 k-m2. Nykyinen vähäinen ja vanhanaikainen majoituskapasiteetti rajoittaa kävijämäärien ja viipymäajan kasvua.

Evon retkeilyalueen maankäytön ja matkailun yleissuunnitelmassa arvioi­daan kävijämäärien kasvavan 2,5–kertaisiksi reiluun 200 000 kävijään vuodessa. Evolla kävi 85 400 retkeilijää vuonna 2019.

Retkeilyalueen eri käyttömuotojen työllisyysvaikutukset ovat olleet yhteensä 25–30 htv ja talous­vaikutukset 7 milj. €/v.

Kaavoituksen tavoitteena on lisätä Lammilla sijaitsevan Evon retkeilyalueen palveluja ja majoitusmahdollisuuksia sekä huomioida retkeilyn, opetuksen ja tutkimuksen, luonnon ympäristön, alueen muun maankäytön sekä mahdollisen kansallispuiston edellytysten yhteensovittamistarpeet. Rakentamista on siirretty ja keskitetty tarkoituksenmukaisempiin paikkoihin: voimassa oleviin yleiskaavoihin verrattuna Niemisjärvillä ja Kalliojärvellä rakentamiseen osoitetut alueet laajenevat jonkin verran, Rautjärvillä kehittämisen painopiste siirtyy etelästä pohjoiseen.

Laajaa tutkimusta ja luontokohteita

Pois on jätetty sellaisia aiemmissa kaavoissa osoitettuja matkailupalveluiden alueita, joille ei ole ollut kysyntää. Tällaisia aluei­ta ovat etenkin Padasjoentien varteen tukeutuneet matkailupalveluiden alueet sekä Hokajärvelle aiemmin osoitettu laaja matkailupalveluiden alue.

Yleiskaavalla on osoitettu opetusmetsän alue ja HAMKin kampusalue. Kaavaratkaisulla ei heikennettä tutkimuskäyttöä alueella, myös luontokohteet on turvattu. Alueella toimivat mm. Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus ja Itä-Suomen yliopisto. Kaava-alueella on laajasti tutkimuslupia, mm. Lukella on 55 koemetsikköä, jotka sijoittuvat Evon retkeilyalueen lisäksi opetusmetsään ja Taruksen alueelle.

Evo on Etelä-Suomessa ainoa merkittävämpi Metsähallituksen metsästyslupa-alue. Evon retkeilyalueella harjoitetaan sekä hirvieläinten, pienriistan että kana- ja vesilintujen metsästystä.

Vuonna 1856 määrättiin Iso-Evon kruunun liikamaa kruununpuistoksi. Evon metsäopisto perustettiin vuonna 1858. Vuodesta 1892 alkaen alueella on toiminut kalastuskoeasema ja kalanviljelylaitos sekä vuodesta 1945 riistantutkimusasema.