Kuolinpesän asioiden hoidon ensiaskeleet ★

Säästöpankkiryhmän webinaarissa kerrottiin kuolinpesän asioi­den hoidon ensiaskeleista. Asiantuntijana kuultiin juristi Piia Jeremejeffia.

– Kun läheinen menehtyy, niin hoidettavaksi tulee suuri joukko käytännön asioita, joita täytyy ryhtyä hoitamaan hyvinkin pian­ menehtymisen jälkeen surun keskellä, alusti liiketoimintapäällikkö Outi Saaristo.

Kuolinpesäasioitten hoito on laaja kokonaisuus, jossa perunkirjoitus toimii ikään kuin vedenjakajana.

– On asiointia ennen perunkirjoitusta ja asiointia perunkirjoituksen jälkeen. Perunkirjoitus määrää sen, mitkä asiat kulloinkin voidaan kuolinpesässä tehdä ja kuka saa tehdä.

Kun läheinen menehtyy, niin kuolinpesän asioit­ten hoitaminen kannattaa aloittaa hautaustoimistosta.

– He ammattilaisena osaavat kertoa hautaamiseen ja hautajaisiin liittyvistä asioista ja aikatauluista.

Alkumetreillä kannattaa ottaa myös pankkiin yhteyttä. Ennen perunkirjoitusta hoidettavat asiat­ liittyvät paljolti erilaisten asiakirjojen hankkimiseen. Pankki lähtee toimeksiannosta viemään asioita eteenpäin. Pankista voidaan tilata muun muassa virkatodistus ja saldotodistuksia.

– Ehdottoman tärkeätä on ilmoittaa työnantajalle, mikäli henkilö on työssä käyvä, myös isännöitsijälle, mahdolliselle vuokran­antajalle ja eri laskuttajille, sillä he eivät saa tietoa väes­törekisteristä pankin ja vakuutusyhtiöiden tavoin.

Jos henkilö kuolee ulkomailla, niin on hyvä ilmoittaa digi- ja väestötietovirastoon. 

Virkatodistus srk:sta tai digivirastosta

Virkatodistuksen voi tilata vainajan kotipaikkakunnan seurakunnasta. Jos ei ole kuulunut kirkkoon, todistuksen saa digi- ja väestövirastosta.

Virkatodistusta tai sukuselvitystä tarvitaan pankkiasioinnin lisäksi moneen muuhun asiaan, esimerkiksi vakuutus-, sähkö- ja puhelinliittymäasioiden hoitamiseen. Sen hankkimiseen saattaa kulua viikkoja tai jopa useita kuukausia, jos henkilö on asunut pätkiä ulkomailla. On maita, joista tietoja on hankala tai jopa mahdoton saada. Jos sukuselvityksen saaminen viipyy, on mahdollista saada suppeampi selvitys digi- ja väestövirastosta esimerkiksi pankkiasioiden hoitamista varten.

Postin siirto kannattaa tehdä hyvissä ajoin, jotta tärkeä posti, esim. saldotodistukset, tulevat oikeaan osoitteeseen.

Pankkien lisäksi kuolinpesä saattaa tarvita saldotodistuksia perunkirjoitukseen sijoitus- ja rahastoyhtiöitä. Saldotodistukset tarvitaan sekä vainajalta että leskeltä, jotta omaisuutta pystytään myöhemmässä vaiheessa osittamaan. Aviopuolisoilla on lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen, ellei sitä avioehdolla tai jollain muulla vastaavalla asiakirjalla ole pois suljettu ja tämän vuoksi tarvitaan myös lesken saldotodistukset.

Henkivakuutuksen osalta on tärkeää miettiä jo e­läessä, kenet laittaa edunsaajaksi ja kenen tulevaisuutta sillä halutaan turvata. Tärkeä olisi, että edunsaajana olisivat henkilöt, jotka myös maksavat perintöverot. Vakuutusyhtiöt lähettävät asiakirjoja edunsaajille täytettäväksi henkilön menehtymisen jälkeen. Henkivakuutuskorvaukset maksetaan usein jo ennen perunkirjoitusta.

Verkkopankki sulkeutuu

Kun henkilö kuolee, hänen verkkopankkinsa suljetaan, koska tunnukset ovat henkilökohtaisia. Samassa yhteydessä myös elinaikana annetut käyttöoikeudet poistetaan. Vainajan laskuja voi maksaa kuka tahansa kuolinpesän osakas, jonka osakkuus on osoitettu virkatodistuksella tai sukuselvityksellä.

Usein leskellä ja vainajalla on yhteinen tili. Yhteisiä tilejä on kahdenlaisia: ja- sekä tai-tilejä. Ja-tiliä leskikään ei voi enää käyttää, mutta tai-tili säilyy lesken käytössä. Olisi hyvä, jos leski avaisi puolison kuoleman jälkeen tilin, johon ohjaisi omat tulonsa. Tai-tilillä tarkoitetaan tiliä, josta leski yksin tai kuolinpesän osakkaat voivat käydä laskuja maksamassa. Ja-tiliä voi käyttää siten, että lesken ja kuolinpesän osakkaiden pitää olla yhtä aikaa kaikkien hoitamassa kuolinpesää koskevia asioita. Leski pystyy käyttämään yhteistä tiliä, eikä pankki ei valvo sen käyttöä.

Hautausavustus

Jos kuolinpesässä ei ole kovin paljon varoja, pitää miettiä, missä järjestyksessä laskuja maksellaan. Ensisijaisesti vainajan tililtä voidaan maksaa selvitysvelkoja eli hautaamiseen ja perunkirjoitukseen liittyviä maksuja. Toissijaisesti tililtä voidaan maksaa vainajan omia velkoja kuten puhelinliittymä- ja sähkölaskuja tai muita vainajan elinaikanaan tekemiään sopimuksia eri palveluntarjoajien kanssa. Viimeisenä tulevat kuolinpesän velat eli vaikka osakehuoneiston yhtiövastikkeet.

Jos vainajan varat ei riitä kuluihin, on mahdollisuus hakea Kelalta hautausavustusta. Laskujen maksuun voi pyytää lisää maksuaikaa. Kuolinpesällä on vastuu laskujen maksamisesta, eikä perintöä voi jakaa, ennen kuin velat on maksettu. Kaikki laskukopiot on syytä säilyttää perunkirjoitusta varten.

Vainajan velat eivät pereydy, mutta osakkaiden on oltava huolellisia eli perunkirjoitus pidetään ajallaan, eikä mitään varoja salata. Jos vainajalla on asuntolainaa, kannattaa ottaa pikaisesti yhteys pankkiin.

Perunkirjaan pitää merkitä velkojen lisäksi kaikki varat sekä vainajan että lesken puolelta. Kiinteistön käyvän arvon pystyy parhaiten määrittelemään kiinteistönvälittäjä. Asunto-osakkeiden kohdalla tarvitaan isännöitsijän todistus, koska siitä saadaan yhtiölainaosuus kuolinpäivän mukaisesti perunkirjoitukseen. Metsäpalstojen arvioinnissa auttavat metsähoitoyhdistykset tai metsäyhtiöt. Verotusarvoa ei kannata tässä yhteydessä käyttää, sillä myöhemmässä vaiheessa alhaisemman hinnan käyttö voi kostautua luovutusvoittoveron määrässä.

Aseet poliisille

Kiinteää omaisuutta kuten asunto-osakkeita ja autoja kannattaa ryhtyä myymään vasta perunkirjoituksen jälkeen. Aseet on pakko luovuttaa puolen vuoden sisällä poliisille. 

Edunvalvojana toimiva läheinen ei voi edustaa itseään ja päämiestään samanaikaisesti, jos he ovat molemmat osakkaita kuolinpesässä, vaan tällöin edunvalvojalle määrätään sijainen perinnönjakoa varten. Sijaisen määrääminen saattaa kestää digi- ja väestövirastossa kuukausia. Lisäaikaa perunkirjoitukselle haetaan Verohallinnolta viimeistään kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. 

Testamentti annetaan tiedoksi ennen perunkirjoitusta kuolinpesän osakkaille, lisäksi kysytään hyväksytäänkö testamentti ja vaaditaanko lakiosia.

Perunkirjoituksen voi tehdä itsekin, mutta siihen liittyy paljon asioita, jotka pitää osata ottaa huomioon. Jos käyttää asiantuntijoita, pääsee paljon helpommalla.

Luopuminen perinnöstä kannattaa tehdä ennen perunkirjoitusta, silloin perukirjaan merkitään oikeat­ osakkaat ja perintövero valuu suoraan lapselle tai lapsille maksettavaksi.

Perunkirjoitus pitäisi tehdä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Sen jälkeen on kuukausi aikaa toimittaa se verohallinnolle. Valtakirjalla voi valtuuttaa yhden henkilön hoitamaan kuolinpesän asioita.

Ositus tarkoittaa, että aviopuolisoiden välillä selvitetään, mikä on lesken varallisuutta ja mikä on kuolinpesän varallisuutta. Jos kuolinpesä on varakkaampi osapuoli, niin kuolinpesän puolelta luovutetaan perintöverosta vapaata tasinkoa leskelle. Sen jälkeen voidaan kuolinpesä jakaa testamentin tai perintökaaren mukaisesti.