Taimenten emokalapyynnit jatkuivat Kirkkojoen suulla lokakuussa viidettä syksyä.
ProAgria Etelä-Suomi, Hämeen kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Tomi Ranta kertoo, että emokaloja tuli saaliiksi jonkin verran vähemmän kuin aikaisempina vuosina.
– Kalat on lypsetty Vääksyn hautomolle, missä mätiä hoidetaan talven yli. Kaikki lypsetyt kalat on vapautettu ja merkitty kalamerkeillä. Merkinnöillä selvitetään niiden tulevia liikkeitä. Poikaset kuoriutuvat huhtikuussa ja istutukset aloitetaan sitten, kun ruskuaispussi on kulunut lähes loppuun ja poikaset nousevat haudotusaltaan pohjalta uimaan. Normaalisti tämä tapahtuu toukokuun loppupuolella.
Suurin osa poikasista istutetaan Padasjoen reitin kunnostetuille koskille ja sivupuroihin. Tavoitteena on luoda reitille elinvoimainen luontaisesti lisääntyvä taimenkanta.
– Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittaisilla sähkökoekalastuksilla. Tämän syksyn pyynneissä poikasia löydettiin ennätysmäärä. Muutenkin näyttää siltä, että emokalapyyntien kautta tuotetut poikaset ovat selviytyneet vuosien varrella selvästi paremmin kuin laitoksissa syntyneet.
Rannan mukaan emokalapyynneillä on tarkoitus ottaa vain osa reitille nousevista emoista kiinni.
– Jokeen pääsee nousemaan todennäköisesti iso osa taimenista. Niitä onkin näkynyt myös tänä syksynä joen alaosissa kutupuuhissa. Valitettavasti nämä alaosiin kutevien taimenten mäti menee hukkaan, koska mädistä kuoriutuville poikasille ei ole sopivia elinalueita.
Poikaset tarvitsevat välittömästi kutupaikan alapuolelle matalia koskialueita selviytyäkseen.
– Toivottavasti osa emokaloista olisi noussut reittiä ylöspäin kutemaan niitä varten kunnostetuille koskille. Myös tätä seurataan vuosittain kutupesälaskentojen avulla. Harmillisesti viime vuosina ei kutupesiä ole ylempää löytynyt.
Tulevaisuudessa kuitenkin tilanteen pitäisi parantua, kun yläosiin istutetut sinne leimaantuneet taimenen poikaset palaavat istutuskoskiinsa kutemaan.
Paikalliset aktiivit apuna
Emokalapyyntien toteuttaminen olisi ilman paikallisia aktiiveja mahdotonta. Nyystölän ja Padasjoen reitin osakaskuntien innokkaat toimijat ovat hoitaneet varsinaisen emokalapyynnin.
– Hämeen Kalatalouskeskuksen väki vastaa mädin lypsämisestä ja hautomisesta Vääksyn hautomolla. Koko palettia puolestaan pyörittää Päijänteen Luonnonvarainen taimen ry. Rahoitus toiminnalle on tullut viime vuosina pääasiassa Maa- ja metsätalousministeriöstä tai ELY-keskuksesta. Lisäksi osakaskunnat ovat tukeneet toimintaa lahjoituksilla.
Emokalapyyntejä tehdään useissa Päijänteeseen laskevissa joissa. Selvästi eniten emokaloja on kuitenkin vuosien varrella saatu Kirkkojoen pyynneissä. Kaikki poikaset istutetaan Päijänteeseen laskeviin puroihin ja jokiin. Istutusten tavoitteena on vahvistaa olemassa olevia taimenkantoja tai kotiuttaa taimenia kokonaan uusiin kohteisiin.
Laadukkaampia poikasia
Miksi emokalapyyntejä tehdään?
– Pienpoikasistutukset tehtiin pitkään laitosemoista peräisin olevilla poikasilla. Pitkä viljelykierto on aiheuttanut ongelmia. Viljelylaitoksissa lisääntymään pääsevät sellaiset taimenet, jotka pärjäävät laitosolosuhteissa. Nämä ominaisuudet eivät ole luonnossa selviytymisen kannalta toivottavia. Emokalapyynnillä pyritään tuottamaan sellaisia poikasia, joilla olisi parempi kyky vältellä petoja, oppia syömään ja niillä olisi myös ns. vaellusherkkyyttä.
Rannan mukaan valitettavasti iso osa taimenkannoista on muuttunut ns. paikallisiksi eli ne elävät koko ikänsä puroissa tai joissa. Tavoitteena olisi, että iso osa taimenista lähtisi syönnösvaellukselle Päijänteelle ja palaisi kutemaan synnynjokiinsa vietettyään muutaman vuoden järvellä.
Kalojen istutukset
Päijänteeseen istutetaan kalastettavaksi rasvaeväleikattuja taimenia. Istutukset on tehty viimeisen 10 vuoden aikana lähes poikkeuksetta 3 kesän tai vuoden vanhoilla puolikiloisilla kaloilla.
Viime viikolla aloitettiin Päijänteen istutukset Padasjoen Laivarannasta ja niitä jatketaan ympäri Päijännettä seuraavan viikon aikana. Padasjoelle taimenia tuli 1400. Koko Päijänteen alueelle on taimenia viime vuosina istutettu noin 15 000 vuosittain. Lisäksi järvilohia on istutettu muutamia tuhansia.
– Istutukset rahoitetaan Päijänteeseen myytävillä uistelulupatuloilla, osakaskuntien rahoituksella sekä myös velvoiteistutuksilla, joita on määrätty Päijänteen säännöstelijälle sekä jätevesiä laskeville tahoille. Päijänteen taimenten istutusmäärät ovat suoraan riippuvaisia luvanmyynneistä kertyneistä tulosta.
Saatavuudessa ongelmia
Istutuksia olisi voitu tehdä viime vuosina jonkin verran enemmän, mutta kalojen saatavuudessa on ollut ongelmia. Kuumat kesät ovat aiheuttaneet valtavaa tuhoa kalanviljelylaitoksissa.
– Aikaisemmin istutukset tehtiin poikkeuksetta noin 20 cm mittaisilla poikasilla (kaksivuotias). Pienempien taimenten istutuksista on luovuttu, koska istutusten tuotto on niillä jäänyt lähes nollaan. Laitostuminen näkyy voimakkaasti pienemmillä istukkailla kyvyssä selviytyä luonnossa. Ne ovat mm. alttiimpia pedoille ja pienen kokonsa takia niille sopivaa ravintoa ei ole niin paljoa tarjolla istutuksen jälkeen.
Moni haikailee menneiden vuosien suurien kappalemääräisten istutusten perään.
– Taimenistutusten kohdalla katse kannattaa kuitenkin kääntää laatuun eikä määrään. Pienempiä poikasia saisi samalla rahalla vähintään kolminkertaisen määrän, mutta istutusten jälkeen poikasista ei juurikaan enää havaintoa saisi.
Taimenistutukset Päijänteellä ovat so satsaus taloudellisesti. Viime vuosina istutuksiin käytetyt rahat ovat liikkuneet 150 000–200 000 € paikkeilla. Istutusten tuottoa on seurattu tiiviisti merkitsemällä istukkaita, tuloksia hyödynnetään istutusten suunnittelussa. Raportti tuoreimmista tuloksista valmistuu tämän syksyn aikana.
Korjattu juttuun paperilehden julkaisun jälkeen 13.11., että emokalapyynti tehtiin jo viidettä kertaa.