Padasjoen satamaan saapui lauantaina 19.7. viisi erilaista historiallista laivaa. (S/S Metsä, S/S Joh Parviainen, S/S Vänni, S/S Uurastaja ja S/S Aure) olivat yleisön vapaasti tutustuttavina.
Päijänteen höyrylaivaregatta oli nyt ensimmäistä kertaa Padasjoella, aikaisemmin regatta on tehnyt vain välipysähdyksen Laivarannassa.
Väkeä oli tungokseksi asti, kun Päijänne-Keitele -höyrypursiseuran laivat lipuivat helteiseen satamaan. Vanhin regattalaivoista, S/S Metsä, on iältään 148 vuotta ja nuorin, S/S Aure, 99 vuotta. Metsän nykyinen omistaja onnistui aluksen runkoon stanssatun sarjanumeron perusteella jäljittämään laivan alkuperän Rotterdamin merimuseon arkistoista. Jäissäkulkevaksi suunniteltu hinaaja sai nimen Adriana Christina. Suomeen se tuli 1925 Ragnar-nimisenä Iisveden Metsä Oy:lle Ruotsista.
Metsän kone oli erikoinen, ns. vinkkelikone, jossa compound-koneen sylinterit ovat v-kirjaimen muotoisessa asennossa. Metsän viimeiseksi kulkukesäksi jäi 1956. Sen jälkeen se jäi seisomaan. Iisveden kyläyhteisö olisi halunnut pitää aluksen museolaivana, mutta sen koneita purettiin ja alus jäi rapistumaan, kunne se myytiin yksityiskäyttöön 1971. Nykyinen omistaja laittoi sen suurella vaivalla ajokuntoon kesäksi 1993 ja siitä pitäen se on jälleen ollut liikenteessä Päijänteellä, kotisatamanaan Soimasaari.
Yhteensä 14 höyrylaivaa
Päijänne-Keitele laivueen regattamestari ja S/S Metsän perämies Emil Siniketo kertoo laivueeseen kokonaisuudessaan kuuluvan 14 höyrylaivaa.
– Osa niistä on remontissa ja osa ei muuten päässyt paikalle. Tämä viisi laivaa on sellainen peruslukema, millä tapahtumia toteutetaan.
Siniketo kertoo höyrylaivoissa viehättävän niiden kantama kulttuuriperimä.
– Laivoilla on pitkä historia ja moni muistaa näitä siltä ajalta, kun ne ovat olleet työkäytössä. On hienoa, ettei laivoja ole uusittu toimimaan dieselillä, vaan edelleen ajetaan puulla. 1800-luvun tekniikka toimii yhä ja alkuperäisiä osia on vielä käyttökelpoisina.
Höyrylaivalla kuljettaessa ei ole kiire.
– Nopeus on suunnilleen 6–7 solmua eli 11–13 kilometriä tunnissa. Liikkeellelähtöä varten vaaditaan paljon valmisteluja, pelkästään kattilan lämmittämiseen kuluu motti puuta. Liikkeellä puuta kuluu noin kaksi mottia tunnissa. Laivojen aikanaan kuljettaessa lastia polttopuuta lastattiin alus täyteen joka ikistä nurkkaa myöten päivän reissua varten.