Padasjoen kappeliseurakunnan tilanne ja tulevaisuus on herättänyt runsaasti keskustelua ja huolta viime kuukausien aikana. Keskusteluissa on noussut esiin aito huoli ja rakkaus omaa seurakuntaa ja sen elämää kohtaan. Tämä on merkki siitä, että seurakunta elää ja että sen merkitys paikallisesti on yhä vahva.
On tarpeetonta kiistää, etteikö seurakunnan hallinnossa kirkkoneuvostossa olisi ollut jännitteitä. Ristiriidat ovat osa ihmisyhteisöä – myös kirkollista yhteisöä. Erilaisia mielipiteitä mahtuu, saa ja pitääkin olla. Rohkaisen kuitenkin toinen toiseemme kunnioitukseen sanoissa ja teoissa ja tämä rohkaisu koskee kaikkia. Raamattu opastaa ja kehottaa:
”Jos mahdollista, ja jos se teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa.” (Room. 12:18).
Toisaalta Raamattu ei kierrä ihmisten välisiä ristiriitoja. Jeesuksen opetuslapset kiistelivät keskenään, Paavali ja Barnabas riitelivät niin, että heidän tiensä erosivat. Ja kuitenkin – juuri niissä hetkissä Jumala teki työtään. Ristiriitatilanteesta Jumala loi uutta. Piispan tapaamisessa esitin kysymyksen: Jaksammeko luottaa, että Jumala voi tehdä uutta tästä hetkestä?
Uusi alku sarastaa. Hollolan seurakunta on ottanut esiin nousseet kysymykset vakavasti. Padasjoen alueen ääntä on kuultu niin kirkkoherra Timo Huttusen perustamassa Parempaa palvelua Padasjoelle -työryhmässä sekä seurakuntaillassa.
Myös Mikkelin hiippakunnan piispa on kuunnellut Padasjoen huolia herkällä korvalla. Piispallinen tuki ja läsnäolo ovat vahvistaneet tunnetta siitä, että Padasjoen seurakuntaelämällä on tulevaisuus ja toivo. Tämä on rohkaissut niin työntekijöitä kuin luottamushenkilöitä katsomaan eteenpäin toivon näkökulmasta. Uskon vakaasti, että tämä piispallinen tuki jatkuu myös jatkossa.
Kappeliseurakunnan huolia on aidosti kuunneltu. Eroaminen Hollolan seurakunnasta ja liittyminen Asikkalan seurakuntaan vaikuttaa epätodennäköiseltä, jollei mahdottomalta. Siksi on tärkeää korostaa, että Hollolan seurakunta ei ole sulkemassa ovia Padasjoella – päinvastoin. Tavoitteena on kehittää toimintaa kestävästi, paikallista identiteettiä ja tarpeita kunnioittaen.
Padasjokelaiset ovat itse aktiivisesti tuoneet esiin ideoita ja huoliaan, ja tämä vuoropuhelu jatkuu. On hyvä muistaa, että kappeliseurakunta on yhä tärkeä osa Hollolan seurakuntaa, ja yhteistä tulevaisuutta rakennetaan yhdessä. Tämä tarkoittaa konkreettisia toimenpiteitä, yhteistyötä ja läsnäoloa – niin arjessa kuin juhlassa. Padasjoen pappilan hankesuunnitelma on johtokunnan yksimielisellä päätöksellä edennyt kirkkoneuvoston käsittelystä kirkkovaltuuston käsittelyyn. Tulevaisuuden ja toivon signaaleja on vahvasti ilmassa.
Luottamus rakentuu tekojen kautta. On yhteinen tehtävämme varmistaa, että kirkon sanoma ja toiminta näkyvät ja kuuluvat Padasjoella nyt ja tulevaisuudessa. Haluan Padasjoen kappalaisena kutsua meitä kaikkia – seurakuntalaisia, luottamushenkilöitä ja työntekijöitä – sitoutumaan yhdessä rakentamaan parempaa tulevaisuutta. Meitä kutsutaan kantamaan toivon sanomaa eteenpäin, sanoin ja teoin.
Padasjoen seurakuntaelämä on monille sydämen asia, ja juuri siksi meillä on myös yhteinen vastuu sen vaalimisesta ja uudistamisesta. Uskon, että yhdessä kulkien, toisiamme kuunnellen ja Jumalaan luottaen voimme löytää uutta voimaa ja iloa siihen tehtävään, joka meille on uskottu – olla kirkko tässä ajassa ja tässä paikassa.
Kristian Saarnio
Padasjoen kappalainen