Voimajohtohanke Toivila-Hikiän ensimmäinen kuulemistilaisuus oli Padasjoella tiistaina 6.5. Samana iltana Maanmittauslaitoksen ja Fingridin edustajat olivat esittelemässä hanketta Hämeenlinnassa, seuraavana päivänä Jämsässä ja Kuhmoisissa, sekä torstaina Janakkalassa ja Hausjärvellä.
– Tilaisuuden tarkoitus perustuu lunastuslain 8a-pykälään, sen mukaan asianosaisia tulee kuulla, totesi tilaisuuden puheenjohtaja, toimitusinsinööri Lasse Ojala Maanmittauslaitokselta.
Toivila-Hikiä -hanke koskee yhteensä 622 kiinteistöä, joista 95 sijaitsee Padasjoella.
Erikoisasiantuntija Eero Kujanen kantaverkkoyhtiö Fingridiltä kertoi ensin yhtiöstä, joka on yli 70-prosenttisesti valtion omistama. Kantaverkkoon liittyvät sähköntuottajat, suuret sähkönkuluttajat ja alueelliset jakeluverkot kuten Elenia. Fingridillä on vajaa 15 000 km voimajohtoa ja tärkeimpänä tehtävänä pitää siirtovarmuus korkealla tasolla runkoverkossa.
– Siirtoyhteyksien tarve pohjois-etelä -suunnassa on voimakkaassa kasvussa, mainitsi Kujanen.
– Investoimme 400-500 miljoonaa vuosittain seuraavien 10 vuoden aikana.
Projektipäällikkö Rami Isomäki Fingridiltä kertoi, että nyt ollaan yleissuunnitteluvaiheessa. Parhaillaan mietitään tarkempia pylväspaikkoja ja teknisiä ratkaisuja.
– Rakentamisvaiheeseen tullaan pääsemään aikaisintaan vuoden kuluttua alkusyksystä.
Mittavassa hankkeessa rakennetaan kaksi johtoa vierekkäin, jossa on 400 kilovoltin johtimet yläorressa ja alaorressa kulkee 110 kV:n johtimet. Suurin syy remonttiin on se, nykyinen 220 kV-rakenteella tehty linja, jossa on käytössä 110 kV voimajohdot, on tullut käyttöikänsä päähän. Se on rakennettu 1940–50-luvuilla.
Vahvemmilla siirtoyhteyksillä mahdollistetaan Suomen säilyminen yhtenä sähkömarkkinan hinta-alueena ja uuden uusiutuvan sähköntuotannon ja kulutuksen liittäminen. Samalla sähköjärjestelmän käyttövarmuus paranee ja siirtoyhteydet Ruotsiin ja Viroon tehostuvat. Uusilla yhteyksillä turvataan sähkönsaanti Etelä-Suomessa, jossa kulutus on kasvussa ja toisaalta fossiilinen sähköntuotanto poistumassa. Ja mitä suuremmat jännitteet, sitä pienempi hävikki.
– Tämä on viimeinen osa isompaa hanketta, Kalajoelta lähtevää Lakeus-linjaa.
Isomäen mukaan yleissuunnittelun on määrä valmistua ensi keväänä. Suurin osa uudesta linjasta rakennetaan vanhan päälle, mutta koska uusi linja on vanhaa järeämpää, joudutaan johtoaluetta leventämään keskimäärin 11 metriä. Pylväät ovat myös reilusti nykyistä korkeampia, pääsääntöisesti yli 30-metrisiä.
133 km ja 950 pylvästä
Ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui syksyllä 2022, hankelupa on tullut maaliskuussa Energiavirastolta. Vielä tarvitaan lunastuslupapäätös valtioneuvostolta, ennen kuin toteutus voi alkaa. 133 kilometrin linja, jossa on yhteensä 950 pylvästä, on tarkoitus saada valmiiksi reilussa 2 vuodessa. Lunastus- ja muut korvaukset maanomistajille menevät maksatukseen rakentamisen jälkeen, todennäköisesti vuonna 2030. Ne kasvavat korkoa 6 % vuodessa.
Rakentaminen ja vanhan purkaminen on vaiheittaista:
– Ensin tehdään kaivauksia perustuksia varten, sitten paikalle tuodaan rautaa koottavaksi ja seuraavaksi tullaan vetämään johtimia. Kerralla ei tule valmista. Talviaikaa hyödynnetään mahdollisimman paljon.
Padasjoella linja kulkee Kuhmoisten rajalta Pippurin sillan kohdalta Toritulle ja siitä Vesijaon ja Auttoisten kylien alueelle.
Haittaa tai vahinkoa voi koitua mm. tiealueille, pelloille ja puustolle. Lopuksi käytiin läpi lunastuslupahakemuksen sisältö ja puheenjohtaja kertoi lunastuslainsäädännöstä, jonka jälkeen osallistujat saivat esittää kysymyksiä ja mielipiteitä.