Padasjoen kappeliseurakunnan yhdeksäs vuosi osana Hollolan seurakuntaa alkoi vuoden alussa. Se, mitä sittemmin on tapahtunut ja lehdistä luettu, ei ole ollut kaunista, kaunan, kateuden ja vihamielisyyden ilmapiirin nostattaminen ei mielestäni voi tuoda pieneen yhteisöömme mitään hyvää.

Vielä tätä kirjoittaessani on netissä kapina-adressi, jonka allekirjoittajana ilmaiset suurta tyytymättömyyttä Hollolan srk:n hallintoon,kappelien eriarvoisuuteen, omaisuutemme kaappaamiseen jne. Tavoitteena eroprosessin käynnistäminen Hollolan seurakunnasta. Adresseja on ollut esillä eri paikoissa. Ehkä kirjoitit nimesi? Ehkä et…

Adressien merkitystä paljon pahempi on kappelijohtokunnan kahtiarepiminen. Luottamuspulaa ei, adressien tavoin, voi mapittaa pois! Elämä osana Hollolan seurakuntaa tulee jatkumaan mutta luottamus omassa yhteisössämme ei.

Toiseksi, sinun luottamuksesi Hollolan seurakuntaan on myös, ehkä uudelleen, rikottu? Entä mitä ajattelet sinä, joka olet uusi padasjokelainen, tai olet vielä nuori?

Itse rakastan seurakuntaa, kokonaisuudessaan ja arvostan osaani sen luottamushenkilönä.

Hiljakkoin siirryin, näissä ristiriidoissa hissunkissun, yhdeksännelle vuosikymmenelleni. Koen, että se on lahja, josta voin olla nöyrästi kiitollinen.

TULEVAISUUS ja TOIVO-seurakuntailta kirkossamme, 24.4.

Olkoon tiesi sinne siunattu ja mielesi avoin!

Pääsiäisaika meitä kaikkia puhutelkoon!

Tytti Pakarinen,
kirkkovaltuuston ja kappelijohtokunnan jäsen