Kirjaston lasten ja nuorten osaston syksyllä alkanut uudistustyö on valmistunut hissukseen vaiheittain, sillä kalusteiden toimitus venähti yllättävän pitkälle. Vieläkin odotellaan lukusalin ja lastenosaston rajaavaa naulakkoa, johon lapsiryhmät voivat jättää ulkovaatteet. Osastojen rajalle ei ole tulossa perinteistä naulakkoa, vaan värikkäitä satupuita.
– Koko osasto on kuitenkin käyttökunnossa ja kävijöitä iltaisin mukavan paljon. Moni perhe käynyt jo kiittelemässä, kertoo kirjastonjohtaja Eija-Liisa Kasesniemi.
Lukusaliin tuli uudet pöydät, tuolit ja lattiatyynyt sekä pyörälliset hyllyt, lasten ja nuorten osastolle pöytäryhmä, oleilunurkkaus, satuportaikko ja kärryt. Lisäksi vanhoja kalusteita on tuunattu korjauskalvoilla.
– Vanhoja hyllyjä saatiin siirrettyä pyörille, jolloin tilat ovat paljon paremmin muunneltavissa.
Nuorten osaston seinät maalattiin värillä, joka poimittiin Lastu–kirjastojen logon väreistä. Takaseinälle tuli huomiota herättävä koivumetsää esittävä maisematapetti ja sen edustalle satuportaikko sekä koivupölkyn näköisiä pehmoraheja.
– Vanhat kuvakirjalokerikot jäivät käyttöön, mutta niihin tuli eri aineistot erottelevat teemavärit. Lasten romaanit saivat uudet matalammat pyörälliset hyllyköt.
Tavoitteena on saada hyllyihin mukaan symboliksi myös ”Ennin kissa”, jonka olisi tarkoitus kurkistella jatkossa myös kirjaston ikkunasta. Lukusalin alue remontissa pieneni, mutta saliin tuli lukupöytien lisäksi uudet lukutuolit, joiden väri on poimittu maisematapetista. Lukutilaa on edelleen myös parvekeseinustalla ja monitoimitilassa.
Kirjaston etuosan CD-osasto supistuu: tilalle tulee uusi osasto lainattaville esineille. Lainaushyllyt alkavat pian täyttyä. Kaikki cd-levyt siirtyvät, LP-levyjen tavoin, lainattavaksi avovarastoon, joka on auki omatoimiaikanakin.
– Kaikkea toteutusta yhdistää luontoteema, eli värit tulevat Padasjoelle tutuista vedestä, metsästä ja rantahiekasta.
Mummo lukee kirjastossa ja päiväkodilla
Uutena alkaa lukumummo-toiminta. Mummona aloittaa Liisa Enqvist, joka pari vuotta sitten muutti miehensä kanssa takaisin Padasjoelle. Hän on haltioissaan siitä, miten hienot puitteet kirjastossa on nyt lasten lukuinnostuksen herättämiseen.
– Lapset tuovat iloa ja energiaa, he ovat niin aitoja. Ja he nauttivat, kun aikuinen antaa heille aikaa ja lukee ääneen: näin itse sen merkityksen aikanaan, kun omat lapset aina mankuivat lukemaan, kertoo Enqvist.
– Vaikka omat lapsenlapset oppivat lukemaan jo nelivuotiaina, he yhä 10- ja 8-vuotiaina haluavat, että heille luetaan ääneen. On ihanaa saada uusia lukukavereita padasjokelaislapsista.
Enqvist ehti opettaa viisi vuotta käsitöitä ja kotitaloutta Padasjoella, ennen kuin eteen tuli muutto Mikkeliin ja opettajantyö vaihtui työnohjaustyöhön sairaalan opetuskeittiössä. Terapiatyön ohessa hän piti laitoskirjastoa. Kun Petri-puolison arkkitehtityö vei Joensuuhun, ryhtyi Enqvist perhepäivähoitajaksi. Hän lukee paljon vapaa-aikanaankin ja osallistuu kirjaston kirjallisuuspiiriin.
Lapsille lukeminen edistää tutkitusti lukutaidon kehittymistä. Kirjasto on myös oivallinen ympäristö saada lapsi jo pienestä pitäen kiinnostumaan kirjoista ja lehdistä. Tarjolla on myös monenlaisia lautapelejä pelattavaksi ja lainausta varten.
Mummotoiminta on vasta muotoutumassa, joten mitään aikataulua ei vielä ole olemassa. tarkoitus on kuitenkin, että sekä päiväkotilaiset että kotihoidossa olevat lapset tulisivat porukalla säännöllisesti kirjastoon, lisäksi lukumummo myös vierailee varhaiskasvatuksen yksiköissä.
– Koska Padasjoki on strategiansa mukaisesti Muutakin kuin mummola, on mukaan ilman muuta tervetullut myös lukupappa, jos sellainen joskus ilmoittautuu.
Arvassalo myös kokoaa lukumummon lukukorin. Varhaiskasvatuksesta mukana ovat lapset kaikki pienimmistä (Minimajavan 0–4-vuotiaat) eskareihin.
– Lukumummo tekee lukemista näkyväksi, ylisukupolviseksi harrastukseksi, ja lukumummon kanssa on aikaa syventyä kirjojen pariin ja luoda ihan pienimmillekin mukavia lukukokemuksia. Lukutuokiot mitoitetaan kohderyhmien iän ja kiinnostuksen mukaan.