Eila Lindström ja Raili Korhonen Lahden nivelpiiristä kävivät tiistaina 1.10. Olkkarilla kertomassa Suomen nivelyhdistyksen toiminnasta sekä nivelrikosta, sen oireista ja hoidosta.
Nivelrikko on yleisin niveltautimme ja noin miljoonalla suomalaisella on nivelrikko eli artroosi.
– Iän mukana nivelrikkoa tulee lähes kaikille, mutta kaikilla siitä ei koidu haittaa ollenkaan tai siitä on vain vähäistä haittaa. Sairaudesta voidaan puhua vasta silloin, kun se aiheuttaa haittaavia oireita. Eli silloin kun nivelrikko aiheuttaa kipuja ja nivelten liikkeet rajoittuvat, kertoi Korhonen.
Sairauden suurin riskitekijä on siis ikä.
– Yli 75 prosentilla 70-vuotiaista on nivelrikko ja 80-vuotiaista lähes kaikilla. Sukupuoli myös vaikuttaa asiaan: 65-vuotiailla naisilla on kaksi kertaa enemmän nivelrikkoa kuin miehillä.
Ylipaino on myös yksi riskitekijä erityisesti polven nivelrikossa. Myös perinnöllisillä tekijöillä on tärkeä osuus nivelrikon synnyssä.
– Yleisimmin nivelrikko esiintyy polvissa, lonkissa, selkärangassa sekä käden nivelissä, mutta tauti voi kehittyä mihin tahansa niveleen. Ei siis ole sellaista paikkaa mihin ei voisi nivelrikkoa tulla, sitä voi esiintyä muun muassa leukanivelissä.
Urheilussa syntyneet nivelrustovammat edesauttavat nivelrikon syntyä kuten myös kilpirauhasen toimintahäiriöt ja lihastoiminnan sairaudet, esimerkiksi polio.
– Altistavia tekijöitä ovat myös tupakointi, yliliikkuvat nivelet ja toistuva, kuormittava työ.
Nivelrikon oireita, jomottavaa kipua ja niveljäykkyyttä, hoidetaan mahdollisimman pitkään lääkkeettömästi. Erityisesti alaraajojen kantavien nivelten nivelrikkoa potevalle suositellaan lihasvoimaa ja liikelaajuutta ylläpitävää liikuntaa. Kuten Suomen nivelyhdistyksen logossakin todetaan: liike on lääke. Liikkumista ei pidä lopettaa; liike ei kuluta rustoa vaan päinvastoin; se voitelee niveliä. Kävely, pyöräily, kuntosali, hiihto, uinti ja vesivoimistelu ovat erinomaista liikuntaa nivelrikkoiselle. Liikuntaa, jossa on hyppyjä, ei suositella.
– Jossain kohtaa jokaisen kipukynnys kuitenkin ylittyy ja on parempi ottaa Panadol, jotta pääsee liikkumaan, kuin että lopettaa säryn vuoksi liikkumisen.
– Hoidoilla pyritään kivun hallintaan ja lievitykseen sekä toimintakyvyn ylläpitoon ja paranemiseen.
Lopulta tekonivelleikkaus, kun muu ei auta
Lopulta edessä saattaa olla tekonivelleikkaus, kun kipu häiritsee normaalia liikkumista ja arkea eikä anna yölläkään rauhaa nukkua.
– Jopa röntgenkuviin, jolla nivelrikko voidaan todeta, saattaa olla vaikea päästä, leikkaukseen pääsystä puhumattakaan. Nivelrikossa vakavuusaste eli gradus on 1–4. Graduksen pitää olla kolme tai neljä, jotta pääsee tekonivelleikkaukseen. Päijät-Hämeen keskussairaalassa leikkausjonot ovat puolentoista vuoden ja tekonivelsairaalan Coxan kahdeksan kuukauden mittaiset. Jämsän Jokilaakson sairaalaan pääsee tällä hetkellä nopeimmin.
Korhonen sanoi, että tekonivelet eivät koskaan ole niin hyviä kuin äidiltä saadut.
– Ainakin minulla tekonivelet ovat jäykempiä. Itse käytän kipuun Tens-laitetta sekä tarvittaessa särky- ja tulehduskipulääkkeen yhdistelmää viikon jakson kerrallaan. Lääkityksestä en mielelläni paljon puhu, sillä lääkkeet toimivat hyvin yksilöllisesti. Lisäksi lääkkeistä pitää keskustella lääkärin kanssa, sillä kaikki lääkkeet eivät todellakaan sovi yhteen.
Vitamiinit ovat myös nivelrikkoiselle tärkeitä. On hyvä huolehtia ainakin D- ja C-vitamiinin sekä kalsiumin riittävästä saannista.
Kaikki tervetulleita nivelpiiriin
Eila Lindström kertoi Suomen nivelyhdistyksen toiminnasta.
– Yhdistys on perustettu vuonna 1999. Koko maan kattavan yhdistyksen tarkoituksena on tukea jäsenten hyvää ja aktiivista elämää sekä lisätä tietoutta nivelrikosta. Organisaatio on siitä poikkeava, että yhdistystä hallinnoidaan Helsingistä ja muualla maassa toimii nivelpiirejä, joiden toiminnasta vastaavat vapaaehtoiset.
Lahden nivelpiiri kokoontuu kerran kuussa torin varrella olevassa Lahden NNKY:n talon katutasossa joka kuukauden toinen keskiviikko klo 15–17. Toimintaan tutustumaan ovat tervetulleita kaikki.
–Kolmenkympin jäsenmaksulla saa neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Niveltieto-lehden. Monet ovatkin liittyneet jäseniksi pelkästään hyvän lehden takia. Jäsenet toki saavat muitakin etuja: jäsenkirjeen, ilmaisia luentoja, osallistua edullisesti liikuntaryhmiin, vertaistukea ja tuettuja lomia. Jäsenkortilla saa myös apuväleistä alennusta.
– Olisi hienoa, jos Padasjoelta löytyisi joku, joka lähtisi vetämään täällä omaa nivelpiiriä.