Padasjoen metsät ovat olleet Suomen puustoisimmat lähes koko sen ajan, kun Suomen luonnonvarakeskus, Luke, on julkaissut kuntakohtaisia valtakunnan metsien inventointituloksia.

Ansio tästä kuuluu edellisille metsänomistasukupolville, hyville paikallisille metsäneuvonta-asiantuntijoille sekä suotuisille kasvuolosuhteille. Häme on kuusen ja koivun osalta niiden kasvun optimialuetta. Myös mänty kasvaa hyvin tuoreilla ja kuivahkoilla kangasmailla. Eri puutavaralajeja käyttävää teollisuutta on lähellä monipuolisesti, samoin metsäenergiaa käyttävää energiantuotantoa.

Puun kysyntä on ollut hyvää jo ennen Venäjän rajan sulkemista, mutta varsinkin sen jälkeen, kun lähellä itärajaa sijaitsevat tehtaat joutuivat laajentamaan hankinta-aluettaan länteen. Kuitu- ja energiapuusta on tullut niukkuusartikkeli, sillä niitä tuli rajan yli eniten. Myös energiapuun käytön lisääntyminen on vaikuttanut kysyntään.

Kuitu- ja energiapuusta maksetaan lähes ennen näkemättömiä kantohintoja. Valitettavasti tällä on myös kielteiset vaikutuksensa. Kuiduttavan teollisuuden alueella sijaitsevia eräitä yksiköitä uhkaa lopettaminen. Kaukolämmön hinta on myös ollut nopeassa nousussa polttoainehintojen korotuksen takia.

Padasjoen yksityismetsien hakkuut ovat vuosina 2018–2022 olleet keskimäärin 268 000 m3 ja kun kokonaishakkuisiin lisätään yhtiöiden ja valtionmaiden osuus saadaan arvioksi 330 000 m3. Vuotuinen puuston kasvu on Padasjoen metsissä noin 350 000 m3. Hakkuitten määrä lisättynä lahoavan tms. luontaisen poistuman arviolla ja runkopuun hakkuutähteellä on samaa luokkaa kasvun kanssa.

Suurin kestävän hakkuun määrä on muutamina vuosina ylitetty. Tämä ei ole vahingollista, kun osa hakkuista kohdistuu vanhoihin, jo huonokasvuisiin, kenties taudeille alttiisiin metsiin. Hakkuukypsissä, yli 80-vuotisissa metsissä juurikäävän (maannouseman) ja kirjanpainajan tuhot ovat mahdollisia. Kokenut metsänomistaja ja metsäammattilaiset tunnistavat kuusikon mahdolliset, alkamassa olevat tuhot. Mikäli kuusikko on terve ja hyväkuntoinen, tuottaa se parhaan hehtaarikohtaisen tuoton juuri ollessaan hakkuujäreydessä tai sen yli.

Tässä Padasjoen Sanomien metsäteemalehdessä tutkimusprofessori Jari Hynynen Lukesta osoittaakin ns. pidennetyn kiertoajan tuottavan taloudellisesti hyvää tulosta. Rungon järeytyminen ja latvakuitupuun muuttuminen tukiksi lisää nopeasti puun arvoa. Kasvun kannalta tärkeintä on säilyttää metsien puuston ikäluokkajakautuma hyvänä. Puusto kasvaa parhaiten 20–60 vuoden ikäisenä. Kuusikon hyvä kasvu jatkuu vielä 60–80 vuoden ikäluokassa.

Hoito oikeaan aikaan

Metsien ikäjakautuma on hyvä, vaikka aukeitten ja 1–20 vuoden ikäisten metsien osuus on kasvussa. Istutus ja nuorten metsien hoito vaatii oikea-aikaisuutta, jotta metsien kasvu säilyy hyvällä tasolla. Kun ikäjakautuma on tasainen, eli ikäluokkia aukea +1–20 v, 21–40,41–60 ja 61–80 sekä 81 v ja yli on kutakin noin 20 %, on kasvu kestävää.

Padasjoen metsänomistajista suurin osa asuu jo taajamissa, eikä hoida enää omia metsiään. Myös metsäosaaminen saattaa olla vähäistä. Omistuksen taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten arvojen tunnistaminen on silloin vaikeaa. Metsänhoitoyhdistysten, metsäkeskuksen sekä metsätalousyrittäjien osaamista on tarjolla, varsinkin jos osaa hakea sitä internetin sivuilta.

Osa metsänomistajista on nähnyt sopivana ratkaisuna myydä metsäomistuksensa. Metsien hintataso on ollut hyvä Etelä-Suomessa, jolloin maapohjan ja puuston arvon lisäksi on maksettu myös tulevien vuosien tuotoista. Metsäkaupoilla tilakoot ovat suurentuneet, mutta suuri osa kaupoista on tehty yritysten, myös ulkomaisten ja säätiöiden lukuun. Tällöin omistus on siirtynyt pääosin ammattitaitoisesti metsätaloutta hoitaville tahoille.

Hyvän metsänhoidon suositukset on Tapio Oy:n koordinoima hanke, jonka tavoitteena on ylläpitää ja kehittää suosituksia suomalaisten metsien kestävään hoitoon. Ne löytyvät Maa- ja metsätalousministeriön sivuilta mmm.fi.

Lyhyenä oppimääränä voi pitää seuraavaa toimenpideketjua: päätehakkuun jäljeltä hakkuutähteiden ajo ja laikutus sekä taimien istutus heti, kun se on mahdollista. Istutusten ja nuoren metsän hoito ratkaisee tulevan metsän tuoton. Heinäys tarvittaessa, perkaus sekä raivaus ajallaan, kun muu kasvullisuus hidastaa istutettujen puiden kasvua. Ensiharvennus on varmin suorittaa laatuharvennuksena, jolloin poistetaan runkomuodoltaan huonot puut ja tehdään paremmille tilaa. Toinen ja kolmas harvennus tehdään metsään jäävien arvopuiden kasvun edistämiseksi tai rahantarpeen niin vaatiessa. Päätehakkuun aika on silloin, kun kasvu alkaa hidastua, lahon tai kirjanpainajan uhatessa. Lannoituksella voidaan kasvua lisätä arvioiden mukaan 15–20 mottia hehtaaria kohden sen vaikutusaikana, joka on 6–8 vuotta. Oikea aika lannoitukselle on lähellä päätehakkuuta.

Ilmaston lämpeneminen sekä luontokato asettavat uusia tavoitteita ympäristömme hoidolle. EU:n biodiversiteettistrategian 2030 toteuttamista suunniteltiin aluksi asetuksella, jonka ennallistamistavoite oli 30 % kaikesta elinympäristöstämme. Uuden, nyt käytännössä kaatuneen asetusesityksen tavoite oli 20 %. Suomessa metsien osuus maapinta-alastamme on 75 %, 20,3 milj. ha. Puuston kokonaismäärä on yli 2,5 miljardia kuutiometriä ja vuotuinen kasvu 103,5 miljoonaa kuutiometriä.

Vaikka Suomi on maailman metsäisimpiä maita, on metsiemme osuus maapallon metsien kokonaismäärästä, 30 miljoonaa neliökilometriä, vain 0,5 %. Emme voi maailman tilannetta paljoakaan auttaa, mutta oman ympäristömme tilaa kylläkin. Todella vanhat metsät tulee suojella, samoin erityisarvoja sisältävät luontokohteet. Puistoja, lähiömetsiä, polkujen ja vaellusreittien sekä teiden reunoja ja vesistöjen rantoja on hoidettava maisema- ja kulttuuriarvojen mukaan.

Erityismetsien osuus kuntamme metsäpinta-alasta on kuitenkin vähäinen. Teitten varsilla olevia pusikoituneita alueita tulisi perata sekä harventaa, jolloin varsinkin energiapuukertymä on hyvä. Kysynnän ja hintojen ollessa korkealla ovatkin teitten ja pellonreunojen hakkuut lisääntyneet.

Puuston arvo 400 milj.

Metsätalouden merkitys on Padasjoella suuri. Metsätalousmaata on tilastojen mukaan helposti muistettava 44 404 hehtaaria, jossa runkopuuta on 8,4 miljoonaa kuutiometriä. Puuston arvo on noin 400 miljoonaa euroa ja viime vuosien hakkuitten arvo kantorahatuloina noin 15 milj. €. Korjuu- ja kuljetustuloa muodostuu 7 milj. € ja arvoksi tehtaille toimitettuna 22 milj. €. Yhteisöverotuloa kunnalle kantorahoista tulee noin 1,2 milj. €.

Padasjokelaisia on metsäalalla töissä lähes 40 ja puunjalostusyrityksissä sama määrä. Välillisine vaikutuksineen metsät ja puunjalostus työllistää 100 Padasjoella. Meillä on menestyviä puunjalostusyrityksiä, joista tässä teemalehdessä esitellään 3: Pamel Oy, Puulon Oy ja Talu Oy.

Metsä- ja puutaloustyöryhmän tavoitteina ovat: nuorten metsien hyvä hoidon taso ja metsien kasvun lisääminen, nuorten hakeutuminen metsäalan koulutukseen, korjuu- ja kuljetustyöstä nykyistä suurempi osuus padasjokelaisille yrittäjille ja metsäalan yleisen hyväksyttävyyden parantaminen. Tänä vuonna toimenpiteinä ovat tämän Padasjoen Sanomien metsäteemanumeron lisäksi kahdeksasluokkalaisten tutustumismatka Evon metsäalan koulutukseen sekä metsityksen merkitykseen hiilinieluna.

Pekka Salonen
Kunnan metsätyöryhmän puheenjohtaja