Eläkeliiton Padasjoen yhdistyksen kevätkokous 18.3. alkoi hiljaisella hetkellä. Vaikka uusia jäseniä tuli viime vuoden aikana 17, luonnollinen poistuma oli vielä suurempi. 200 hengen jäsenistöllään EL:n paikallisyhdistys lukeutuu silti yhä paikkakunnan suurimpiin yhdistyksiin.
Yhdistys juhlii tänä vuonna viisikymppisiään yhdessä piirin ja neljän muun EL-yhdistyksen kanssa Lahden Sibelius-talolla 5.9. Toiminta jatkuu entiseen tapaan vilkkaana: on laulukerhoa, kahvitilaisuuksia, mölkkyä, vapaaehtoistoimintaa, koulutuksia, retkiä…
Kokousasioiden tultua päätetyiksi piirin toiminnanjohtaja Kristiina Ketomäki kertoi tulevista piiritapahtumista ja kannanotosta, jota valmistellaan kevätkokoukseen. EL:n Päijät-Hämeen piiri haluaa kiinnittää päättäjien huomiota teiden kuntoon.
Piirin puheenjohtaja Veikko Ikonen muistutti Eläkeliiton ja Kuntoutussäätiön yhteisestä Hyvinvointia ikääntyneille -hankkeesta, jonka tiimoilta jokaiseen kuntaan tulee neljä tapahtumaa. Padasjoella ensimmäinen järjestetään keskiviikkona 17.4.
Marraskuussa piiriin valitaan uusi puheenjohtaja, kun Ikonen luopuu vetovastuusta.
– Iittiläisenä olen tutustunut Päijät-Hämeeseen puheenjohtajuuden myötä, kun olen pyrkinyt osallistumaan yhdistysten kevät- ja syyskokouksiin.
Padasjoellakin tarvetta
Kokouksen jälkeen Marko Hiekkanen Hyvinvointialueelta kertoi asumisen kehittämisestä. Asikkalaan on heinäkuussa avautumassa 40-paikkainen yhteisöllisen asumisen yksikkö ja Päijät-Hämeessä on jo tällä hetkellä noin 110 yhteisöllisen asumisen paikkaa niille ikäihmisille, jotka eivät enää pärjää yksin kotona, mutta ovat liian hyväkuntoisia ympärivuorokautisen hoivan piiriin.
– Soten ansiosta eläkeläiset eivät ole kunnille enää menoerä, vaan tuottava väestöryhmä, joka kuluttaa verraten vähän kunnan palveluja. Kuntien kannattaa satsata iäkkäiden asumisen kehittämiseen ja saada eläkeläisten kautta vakaata verotuloa, korosti Hiekkanen.
– Vain noin 20 % Suomen asunnoista on esteettömiä ja hyvinvointialueen järjestämää sosiaalista asumista on alle 10 % iäkkäiden asumisesta. Siksi kuntien tehtävä olisi varmistaa, että iäkkäille olisi tarjolla riittävästi esteetöntä asumista, jota on kuitenkin valtaosa iäkkäiden asumisesta.
Yhteisöllinen asuminen on yksi sosiaalisen asumisen muodoista, muita ovat ympärivuorokautinen palveluasuminen ja perhehoito. Yhteisöllinen asuminen on hyvinvointialueen järjestämää asumista yksikössä, jossa on oman asunnon lisäksi yhteisiä tiloja. Sen tarpeeksi on ennakoitu 2–3 % 75 vuotta täyttäneistä. Yhteisölliseen asumiseen pääsee tarveperustaisesti yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin pohjalta. Myöntämisperusteissa korostuvat toimintakyvyn lasku, yksinäisyys ja turvattomuus. Iäkkään oma tahto sekä kyky asua yhteisöllisessä asumisessa tulevat myös arvioinnissa huomioiduksi. Myös kotihoidon tuottamat palvelut ja tukipalvelut myönnetään palvelutarpeen mukaan.
Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Padasjoella yli 15 % vuoteen 2030 mennessä ja yli 20 % vuoteen 2040 mennessä. Koko Hyvinvointialueella yhteisöllisten asuntojen tarve on jopa 1174. Padasjoella paikkamäärä olisi 14–21.
– Padasjoella on keskustelut käynnissä kunnan kanssa iäkkäiden esteettömän asumisen kehittämiseksi, toteaa Hiekkanen.