14-vuotias hiihtäjä Luka Wallenius on nyt ollut puolitoista vuotta Jari ”Otto” Niemisen ohjauksessa. Ihan pikkupojasta asti hiihtoa harrastanut nyystöläläinen on Niemisen mukaan lahjakas ja motivoitunut.
– Pitää kuitenkin muistaa, että on kyseessä vielä nuori henkilö eli tässä vaiheessa ei puhuta varsinaisesta valmentamisesta vielä, vaan lähinnä luodaan pohjaa tulevalle ja opetellaan ihan perusjuttuja treenaamisesta, nukkumisesta ja syömisestä eli toisin sanoen opetellaan urheilijan elämäntapaa.
Hiihdon kesäharjoittelu on monipuolista: Niemisen tekemästä harjoitusohjelmasta löytyy muun muassa rullahiihtoa, kuntosalia, sauvakävelyä, sauvarinnettä pyöräilyä ja juoksua.
– Hiihto on siitä hauska laji, että tarvittavia ominaisuuksia voi hankkia monella tapaa, lajinomainen harjoittelu lisääntyy toki talvea kohti.
Luka kirjaa tekemänsä harjoitukset ja omat tuntemuksensa ylös ja Nieminen seuraa treenien sujumista puhelimen välityksellä, jollei pääse itse paikalle.
Luka Wallenius hakee vauhtia laduille myös rullahiihtolenkeiltä.
Koko perheen harrastus
Viisihenkisen Walleniuksen perheen elämä on muuttunut totaalisesti Lukan hiihtoharrastuksen vuoksi.
– Ruokaa pitää tehdä koko ajan. Kana ja riisi tulevat jo meillä muilla korvista ulos, kertoo huoltajana ja autonkuljettajana toimiva äiti-Susanna.
Isä-Jussi ja isosisko Cesilia toimivat Lukan harjoituskavereina. Pikkuveli Lenni lähtee mukaan kilpailuihin kannustamaan, muttei ole itse innostunut urheilemaan.
– Harjoittelusta on tullut suunnitelmallisempaa ja monipuolisempaa, kun on harjoitusohjelma, jota noudattaa.
–Varsinkin pitkäkestoisille lenkeille on mukava saada kaveri mukaan. Jos Cessi on kotona, hän usein lähtee treenaamaan kanssani. Myös isä toisinaan lähtee polkupyöräilemään seuraksi, kun teen pitkän rullahiihtoharjoituksen.
Pääsääntöisesti Luka tykkää treenata, mutta tietenkin joskus tulee hetkiä, ettei treeniohjelman mukainen harjoitus oikein nappaisi.
– En oikein tykkää olla paikallaan, joten on oikein mukava, kun joka päivä on ohjattua tekemistä. Joskus talvella kyllä ottaa päähän, kun kaverit menevät kaukalolle pelaamaan jääkiekkoa ja itse lähden tekemään hiihtotreeniä.
Pitkäkestoiset sauvakävelytreenit eivät ole Lukan mieleen, mutta taas sauvarinne, jossa saa vedettyä itsensä aivan maitohapoille, kuuluu hänen suosikkeihinsa.
Kesällä Luka osallistui muuttamiin juoksukilpailuihin testimielessä. Muun muassa 10 kilometrin pituinen Lassen hölkkä toimii yhtenä kehityksen mittarina.
– Juoksin Lasse Virenin nimikkokisoissa yleisessä sarjassa. Aika parani 13 minuuttia viimevuotisesta ja tuloksena oli 17. sija. Kolme kertaa vuodessa juoksen testijuoksun myös Kullasvuoren vitosen lenkillä ja heti juoksun päälle tehdään lihaskuntotestit.
Ladut pitää olla kunnossa
Isommilta vammoilta hiihtoharrastuksen parissa Luka on toistaiseksi välttynyt, ainoastaan asfaltti-ihottumaa on kerran tullut.
– Varsinkin rullahiihtossa on kova vauhti, eikä rullasuksia saa pysäytettyä nopeasti. Mahdollisuuksien mukaan rullahiihdän jalkakäytävillä turvallisuuden vuoksi. Käytän myös kypärää ja heijastinliivejä enkä pidä kuulokkeita korvilla, jotta kuulisin takaa lähestyvän liikenteen.
Joskus myös Kullasvuoren latujen kunnossa olisi toivomisen varaa.
– Vaaratilanteita aiheuttavat muun muassa ladulla rinnakkain kävelevät ihmiset, vauhti alamäissä on niin kova, että törmäysvaara on todellinen. Ladulla tallustelevat ja joskus jopa Stigaa perässään vetävät ihmiset myös pilaavat ladun.
Myös Jari Niemisen mukaan Lukan ja muiden padasjokelaisten kilpahiihtäjien kehittymisen esteeksi saattaa muodostua Padasjoen latujen huono laatu.
– Kyllä latujen pitäisi olla huippulaatua, eikä perunapeltoa, jos huipulle tähdätään.
Kilpasuksipareja Luka omistaa tällä hetkellä viidet. Hiihtotyyleistä vapaa on hänelle mieluisampi. Sekä Luka että äiti-Susanna kiittelevät molemmat Jari Niemistä ja Timo Suntelaa suuresta avusta sekä suksien hankkimisen että voitelun suhteen.
– Otolta on hommattu myös monta purkkia voiteita ja hän on opettanut voitelemaan, mutta kyllä Otto voitelee kisasukset, ja jos hän ei itse pääse paikalle, niin Timo tuuraa häntä.
Isosisko treenikaverina
24-vuotias Cesilia on jo työelämässä ja asuu tällä hetkellä Lahdessa. Toimistotyötä tekevä nuori nainen pystyy tekemään paljon etätöitä ja työskentelee välillä myös lapsuuden kodissaan. Pikkuveljen hiihtoinnostuksen myötä Cesilia ryhtyi vähän niin kuin vahingossa treenaamaan itsekin.
– Luka on sosiaalinen ja kiltti kaveri ja olen lähtenyt mukaan hiihtämään ja sauvakävelemään, ettei Luka joutuisi harjoittelemaan yksin. Liikkumisesta on tullut tapa itsellekin pikkuhiljaa.
Tällä hetkellä myös isosisko treenaa Lukan harjoitusohjelman mukaisesti.
– Kyllä liikunta auttaa arjessa jaksamiseen. Nukun myös paremmin kuin aiemmin ja unen laatu on parempaa.
Hiihdon kesäharjoittelu on välillä aika tylsää puuhaa.
– Puolentoista tunnin sauvakävely ei ole sitä ihan hohdokkainta hommaa, kun sataa ja hyttyset inisevät ympärillä. Teimmekin niin, että mälsän treenin jälkeen oli luvassa jotain kivaa tekemistä, esimerkiksi tenniksen peluuta.
Työaikataulujen salliessa Cesilia testaa kuntoaan kilpailuissa. Viime kesänä Cesilia ja osallistui Helsinki 10:iin ja Naisten Kymppiin alkukesästä. Ajat parantuivat yli viisi minuuttia edellisvuoteen verrattuna.
– On hauska käydä testaamassa välillä mihin omalla treenaamisella yltää. Kilpailutilanteessa saa itsestään ulos mittattua sen parhaan suorituksen, harjoituksissa ei pysty puristamaan kaikkea ulos.
Cesilian mukaan myös se, että jaksaa treeneissä paremmin tai kun lenkit tuntuvat kevyemmiltä, kannustaa jatkamaan.
–Jokapäiväinen liikkuminen on vähän niin kuin hampaiden pesu, siitä tulee pian tapa, jota ilman ei voi enää olla.