Arwidssonin ovi löytyi juuri merkkipäivän alla ★

Kansallisaatteen isän, Padasjoella syntyneen A.I. Arwidssonin kotitalon vanha ovi on löytynyt. Se on kuulunut alun perin Padasjoen Nuorisoseuran kokoelmaan, joka on sittemmin lahjoitettu Padasjoen kunnalle.

Arvid Ivar Arwidssonin (1791–1858) kotitaloa ei enää kirkonkylällä ole: suurmiehen syntysijasta kertoo kuitenkin muistomerkki Saksalan kujan varrella. Arwidsson syntyi Padasjoen kappalaisen poikana Mikkolan perintöratsutilalla.

Sopivasti juuri ennen Arwidssonin syntymäpäivää (7.8.) ja perinteistä A.I.Arwidsson–seuran vuosittaista luentotilaisuutta Mikkolan ovi on nyt todennäköisesti löytynyt oltuaan vuosikymmeniä kadoksissa. Tiedossa kyllä oli, että kunnan kokoelmiin pitäisi tällainenkin esine kuulua. Vuosisata sitten on pääkirjaan kaunokirjoituksella merkitty, että esine numero 244 on ”Arvidsonin kotitalon ovi”.

– Ovi Mikkolan talosta, A.I. Arvidsonin kotirakennuksesta, joka vielä oli 1819 nykyisellä Mikkolan mäellä, ja joka näkyy C.O.Meurmanin maalaamassa taulussa. Kun Saksalan nykyinen päärakennus 1820-luvun alkupuolella rakennettiin uudelleen, käytettiin rakennukseen tarpeet Mikkolan ja Saksalan rakennuksista, jotka nyt purettiin. Kyseessä oleva ovi tuli tällöin Saksalan päärakennuksen ylisille (vintille) erottamaan lukitun osaston lukitsemattomasta. Keväällä 1918 punaiset särkivät ovet, joten uusi laitettiin entisen tilalle.

A.I. Arwidsson on lapsena 1700-luvun lopulla käyttänyt tätä ovea, joka löytyi viime viikolla sattumalta Opistotalolta toista museoesinettä etsittäessä hyllyn takaa.

Oven lukko on murrettu ja siihen on myöhemmin asennettu haka. Itse ovi on selvästi vanha ja hienoa puusepäntyötä, maali kulunut ja lohkeillut. Ulkomuoto täsmää oletettuun käyttöikään, samoin oven mataluus.

Ovi löytyi sattumalta, kun Opistotalolla olevaa vanhaa hyllyä tutkittiin tarkemmin. Ovi oli laitettu piiloon hyllyn taakse.

– Meillä ei olisi mitään tietoa tästä ovesta, ellei sitä olisi kirjattu vanhaan pääkirjaan. Uudempaan se ei ole siirtynyt, sanoo museotutkija Päivi Repo.

Ennen aikaan on ollut valitettava tapa merkitä museoesineet pahvilapuilla, jotka vuosien saatossa ovat usein kadonneet. Kunnan museokokoelmaa on siirretty lukuisia kertoja.

Arwidsson-seuralla taas luento tulossa

A.I. Arwidssonin muistoa ylläpitää hänen nimikkoseuransa Padasjoella. Vuosittain seura järjestää yhteistyössä kunnan kanssa luentotilaisuuden hänen syntymäpäivänsä aikoihin ja tänä vuonna tilaisuus on merkkipäivänä perjantaina 7.8. Kullasvuoren koululla kuullaan dosentti Risto Volasen esitelmä aiheesta ”Suomen rauhat Pähkinäsaaresta 1323 alkaen, kuka ratkaisi ja miksi?” sekä professori Pekka Visurin ”Ukrainan sota ja uusi maailmanjärjestys”.

Kotiseututalolla voi ennen luentoja käydä tutustumassa vanhojen lelujen näyttelyyn.

Padasjoen vanhemmassa historiakirjassa todetaan, että ”Padasjoelle on suureksi kunniaksi, että sellainen henkinen taistelija ja tiedemies kuin Adolf Ivar Arwidsson on viettänyt siellä varhaisimman nuoruutensa ja saanut maailmankatsomukseensa voimakkaita vaikutteita menneitten sukupolvien elämästä”.

Poliittinen pakolainen

Arwidsson oli sanomalehtimies, kirjailija, historiantutkija ja poliittinen herättäjä, jota pidetään yhtenä Suomen varhaisimmista kansallisaatteen isistä. Hän mm. perusti vuonna 1820 Åbo Morgonblad –lehden ja joutui muuttamaan poliittisena pakolaisena Ruotsiin. Arwidsson muistetaan yhä lentävästä lauseestaan ”Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia”.

Arwidsson kuoli yllät­täen Suomen-vierailullaan. Hänen hautakiveensä Viipurissa on hakattu Lönnrotin säkeet: ”Maan oman rakkaus vei hänet maasta ja toi hänet jälleen. Nyt hänen ain’omanaan kätkevä on oma maa”.

Mikkola pappilana

Mikkolan ratsutila toimi 1700-luvulla myös kappalaisen pappilana. Tilan vanhoja hirsiä käytettiin Saksalan kartanoon, johon Mikkola yhdistettiin 1820-luvulla. Mikkolan alkuperäisen päärakennuksen paikalla sijaitsee vuonna 1894 pystytetty Adolf Ivar Arwidssonin syntymäpaikan muistokivi.

Mikkolan ratsutilan ensimmäinen tunnettu omistaja oli (1723–1736) Sipi Matinpoika. Hänen jälkeensä tilaa omisti mm. nimismies Henrik Jakob Gestrinin ja omaksi perintötilaksi Mikkola ostettiin kruunulta vuonna 1766. Mikkolassa asui rykmentin kirjuri Carl Gustaf Mether ja pastori Johan Molin, jonka jälkeen Molinin Anna-tytär ja miehensä Adolf Arwidsson asettuivat tilalle. Poika Adof Ivar muutti perheensä mukana Laukaaseen 1800-luvun alussa. Arwidssonien jälkeen Mikkolan omisti vävy Magnus von Fieandt.

Scroll to Top