




Kellosalmella ajelleet ovat nähneet Pihakirppis–kyltin tienpenkalla vähän ennen Kelossia ja nyt myös Facebookissa on kerrottu Katin Aarreaitasta. Lauantain erikoisuutena oli peräkonttikirppistapahtuma: pihapiiriin oli järjestetty paikka 10 autolle, jotta muutkin voivat tulla myymään tavaroitaan.
– Aarreaitta on avoinna aina, kun olen paikalla, kertoo Katiksi kutsuttu Katja Avovaara.
– Heitän kyltin tienposkeen, niin silloin Aarreaitta on auki. Tässä kohtaa kivasti ihmisiä ja saa samalla edesmenneen isän tavaroita vähemmälle. Moni muistaa minut Kellosalmen Valinnan ajoilta.
Kesäaikaan Avovaara pyrkii olemaan paikalla pari kertaa viikossa. Hän on Kellosalmelta kotoisin ja viettää nykyisin vapaa-aikaa isänsä Kostin vanhassa kotitalossa, josta huolehtii yhdessä Marko-veljensä kanssa. Lähellä on myös Marjatta-äidin vanha kotipaikka.
– Tämä on varsinainen puuhamaa.
Lentoemäntänä
Lahdessa miehensä kanssa asuva Avovaara on työskennellyt viimeiset parikymmentä vuotta lentoemäntänä. Alaa hän vaihtoi oltuaan ensin hammashoitajana.
– Lähdin toteuttamaan lapsuuden unelmaa ja olen kyllä tykännyt kovasti. Maanantaina on edessä lähtö Dallasiin.
Kaupanpito on tuttua lapsuudesta, sillä vanhemmat pitivät kauppaa myös Harjunsalmella, jossa oli kioskikin, ja olivat yrittäjinä myös Kullasvuoren lomakeskuksessa. Kullasvuoren festareilla esiintyi senhetkisiä kiintotähtiä ja valtakunnallisesti huomioitiin Hurriganesin comeback vuonna 1988. Lapset olivat mukana myös lavatanssien järjestelyissä Kellosalmen Sötköllä.
– Paljon on nähty ja koettu aikanaan vanhempien rinnalla. Näin jälkikäteen voi todeta, että tylsää hetkeä ei lapsuudessa ollut. Mukavat muistot on Kellosalmelta, tietysti on vähän haikeaa, kun talojen piipuista savu hälvenee ja väki vähenee.
Avovaara kävi Kellosalmen koulua, jossa hänen lisäkseen oli samalla luokalla 2 muuta oppilasta.
Valikoimaa päivitetään
Aittarakennuksesta löytyy monenmoista esinettä aina vaatetavarasta ja astioista kirjoihin ja työkaluihin. Osa valikoimasta oli aseteltu näytille pihalle katoksen alle.
Apukäsinä hääri mökkiläisystävä Kari Järvinen, joka oli tuonut myyntiin omia tavaroitaan vanhan Volvonsa takakontissa. Järvinen on ollut Pajulantien varrella enemmän tai vähemmän jo 60 vuoden ajan. Hän muistaa ajan, jolloin kahden kärrytien välissä on 2 km pätkä polkua.
– 1946 minut on ensi kertaa tänne tuotu ja ennen kouluaikaa asuin reilun vuoden verran isovanhempien luona. Muistan hyvin, kun tietä alettiin puuhata. Tällä hetkellä olen vanhin asukas Pajulantiellä.
Aarreaittaa pyritään päivittämään vähän väliä, jotta aina olisi uusia löytöjä useammin käyville. Avovaara aikoo pitää peräkonttikirppiksiä myöhemminkin. Mökkipuuhastelun ohessa ei hirveästi muuta ehdi:
– Suppailla olen ajattelut, kunhan kerkiän, mutta vielä ei sitä päivää ole koittanut. Riippumatossa lötköttely on myös lempipuuhaa.
