Kaatuneitten muistopäivänä sunnuntaina 17.5. laskettiin jälleen kukkalaitteet vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkeille.
Sankaripatsaalle kukat vei Essi Nieminen, Karjalaan jääneiden muistomerkille Silja Savola, valkoisten muistomerkille Marko Pastila ja punaisten merkille Elina Rajala. Uutena kukituskohteena oli tänä vuonna veteraanien muistomerkki Vapauden kivi.
– Meillä on tänään aihetta lämmöllä, rakkaudella ja kiitollisuudella muistaa ja kunnioittaa viime sodissamme kaatuneita sankarivainajia ja sisällissodan vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistoa, totesi saatesanoissaan Hannu Tukia.
Sankarihautausmaalla on 168 sankarihautaa, ja niissä 169 kaatunutta. Viisi sankarivainajaa lepää oman sukunsa haudoissa Padasjoen hautausmaalla, Auttoisten hautausmaalle on siunattu viisi vainajaa. Kentälle jääneinä on siunattu 32 padasjokelaista. Kaikkiaan viime sodissa Padasjoelta menehtyi 223 miestä ja yksi nainen.
Lottien muistolle
Uutena kukkalaitteen laskupaikkana oli Ahjolan lähellä sijaitseva veteraanien muistopaasi Vapauden kivi (1983), johon on kiinnitetty Lotta Svärdin tunnuslogo kertomaan naisten ja tyttöjen erittäin tärkeästä ja raskaasta osuudesta sotiemme taistelukentillä ja kotirintamalla.
– Muistamme erityisesti rintamalla 16.9.1943 kuollutta lotta Rauha Sievistä.
Karjalaan, taistelukentälle jäi ja siunattiin 32 padasjokelaista sankarivainajaa. Karjalan hautausmaille on siunattu myös vakaumuksensa puolesta kuolleita.
Vuosina 1918–1922 menehtyi sisällissodan uhreina 146 padasjokelaista, joista punaisia 131 ja valkoisia 15.
Nuijapatsaallekin kukkavihko
Nuijasotureiden muistoa kunnioittavalle Nuijapatsaalle ei tällä kertaa viety Padasjoen kunnan, kappeliseurakunnan ja kansalaisjärjestöjen kukkalaitetta. Sen sijaan yksityishenkilö kävi Nyystölässä laskemassa sinivalkoisen kukkavihkon sekä Nuijapatsaalle että Nälkävuosien muistopaadelle.
Nyystölän verilöylyssä tammikuussa 1597 Padasjoen talonpoikia tapettiin jopa noin 400.