Taruksella kuultiin maanantai-iltana 13.4. tuoreimmat uutiset Panssariprikaatista perinteisessä naapureiden kuulemistilaisuudessa.
Tilaisuuden avasi Panssariprikaatin komentaja eversti Juhana Skyttä.
– Maavoimien joukko-osastolla on samantyyppiset tehtävät, josta keskeisiä ovat varautuminen, paikallispuolustusasiat, valmius sekä asevelvollisten, varusmiesten ja reserviläisten koulutus. Panssariprikaatin organisaatiossa on viisi joukkoyksikköä: Hämeen panssaripataljoona, Jääkäritykistörykmentti, Parolan Huoltopataljoona ja Elektronisen sodankäynnin keskus.
Padasjoen harjoitusaluetta käyttävät eniten Huoltopataljoona sekä Riihimäen Elektronisen sodankäynnin keskus, jotka käyttävät aluetta ajoneuvo- ja huoltoharjoitteluun. Myös Maasotakoulu ja Varusmiessoittokunta kuuluvat panssariprikaatin alaisuuteen.
Skytän mukaan varusmiesten saapumiserän vahvuus tammikuussa oli melkein 1500. Naisia saapumiserissä on ollut 60–90.
– Varusmiespalvelukseen ovat saapuneet nyt isot ikäluokat ja meillä on ollut paljon tulijoita, mutta tästä eteenpäin alkavat aloikkaiden määrä tippua.
85 % suorittaa palveluksensa loppuun. Keskeytymisprosentti oli noin 13 viime saapumiserässä.
– Suurimmat syyt palveluksen keskeytyksiin ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet tai vammat, jotka ovat syntyneet pääosin jo ennen palvelukseen astumista, ja jotka eivät kestä palveluksen aiheuttamaa kuormituksen lisäystä. Korona-ajan aiheuttama liikunnan harrastamisen väheneminen nuorisossa näkyy jonkun verran, joskin Cooperin testien laskeva käyrä on pysähtynyt.
Mielenterveyden ongelmat ja huumausaineiden käyttö aiheuttavat myös palveluksen keskeytyksiä. Sen sijaan ymmärrys koulutuksen tarpeellisuudesta on ollut hyvällä tasolla sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
– Kaikille on hyvin selvää, että käytännön kenttätaitoja tarvitaan. Seuraavaakaan sotaa, ja jos sellainen joskus tulee, ei ratkaista pelkästään kyberavaruudessa, vaan käytännön taitoja on pakko harjoitella.
Hämeen panssariprikaatissa seurataan tarkkaan, mitä Ukrainassa tapahtuu ja otetaan oppia sieltä tapahtuvista asioista.
– Vanhat konstit ovat nousseet pintaan, kuten naamiointi ja hajaryhmitys, myös elektronisen suojautumisen pitää olla kunnossa. Lisäksi droonien käyttökoulutus on nyt arkipäivää.
Padasjoen harjoitusalue on tärkeä paikka
Panssariprikaatin harjoitusalueiden hoidosta vastaava kapteeni Pasi Suvitie kertoo, että Padasjoki on edelleen tärkeä paikka.
– Harjoitusalueella on vuodessa noin 150–180 käyttöpäivää. Käytännössä kaikki kuljettajat käyvät täällä palveluksensa aikana kaksi tai kolme kertaa harjoituksissa, joissa harjoitellaan maastoajelua ja ajoneuvon kiinnijuuttumista.
Saapumiserien ryhmittelyn mukaan huhti-toukokuussa alueen käyttö on kiivasta, samoin marras-joulukuussa. Panssariprikaatin joukkojen lisäksi Taruksen aluetta käyttää Ilmasotakoulu Tikkakoskelta, Kaartin jääkärirykmentti sekä Porin prikaati ja Rannikkoprikaati Upinniemeltä.
– Puolustusvoimien lisäksi reserviläiset, MPK ja poliisit käyvät täällä harjoittelemassa. Lisätoiminta-aluekin meille kelpaisi, mutta sitä ei varmaan heti ole tulossa.
Suvitien mukaan alueelle ei ole isompia kehitysvaatimuksia.
– Uusia ajouria ja puomeja tullaan laittamaan, jotta puolustusvoimien oma toiminta saadaan turvattua. Tiet suljetaan puomeilla silloin, kun haluamme että alueelle ei kukaan muu tule. Normaalisti, kun harjoituksia ei ole käynnissä, puomit pidetään auki.
Puolustusvoimien alue on kyltitetty seis–stop–sotilasalue -tauluin. Niillä rajoitetaan kulkua alueella.
– Kun puolustusvoimilla on alueella toimintaa, toivomme, ettei silloin kauheasti häirittäisi, mutta muulloin alueella saa käydä mustikassa rauhassa. Anomuksesta voidaan antaa virallinen lupa kulkemiseen alueella.
Panssarivaunujen uitosta kysymys
Tilaisuuteen tullut ainut ennakkokysymys koski panssarivaunujen uittamista Iso-Tarusjärvessä ja sen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Vuonna 2017 tehtiin tutkimus, aiheuttaako vaunujen uittaminen haitta-ainepäästöjä vesistöön tai sen pohjasedimenttiin. Lisäksi tutkittiin ajoharjoittelun vaikutusta veden kiintoainepitoisuuteen ja silmämääräisesti arvioituna sameuteen. Tulokseksi saatiin, että ajoharjoittelusta ei aiheudu haitta-ainepäästöjä tai laajalle ulottuvaa kiintoaineen leviämistä, eikä vaunujen uittamisella ole merkittävää vaikutusta vesistöön.
– Meillä on järvestä käyttösopimus sen omistajan, Nyystölän osakaskunnan kanssa. Tänäkin kesänä juhannuksen jälkeen tulee Porin prikaatista joukko tänne uittamaan vaunuja. Silloin, kun vaunuja ei ole järvessä, siviilit saavat käydä siellä uimassa.