Vanhustenviikon tiistaina 6.10. vietettiin SeniorSurf-päivää. Seniorien digiosallisuuden juhlapäivänä on ollut tapana nostaa esille ajankohtaisia ilmiöitä ja myös senioreiden ääntä. Aiheena tänä vuonna olivat muuttuva mediaympäristö, kriittinen uutisten luku ja luotettavan tiedon arviointi.
Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-päivän Totta vai tarua -webinaarissa nostettiin esiin, kuinka mediaympäristö on muuttunut valtavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Webinaaria sai seurata suorana Padasjoen kirjaston monitoimitilassa.
Digitaalisen median käyttö on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä, myös yli 65- ja yli 75-vuotiaiden keskuudessa. Muutos on tuonut paljon uusia mahdollisuuksia; tietoa on saatavilla paljon enemmän ja helpommin kuin aikaisemmin, myös keinot osallistua vaikkapa yhteiskunnalliseen keskusteluun ovat lisääntyneet.
– Ihmiset eivät ole enää pelkästään tiedon vastaanottajia, vaan uusien mediakanavien ansiosta voimme kommentoida, keskustella, jakaa ja tuottaa sisältöjä matalalla kynnyksellä. Lisäksi tieto kulkee nykypäivänä valtavaa vauhtia, niin oikeat kuin valheellisetkin uutiset.
Perinteisten medialukutaitojen rinnalle tarvitaan uusia taitoja ymmärtää digitaalista mediaa, muistutettiin webinaarissa. On hyvä ymmärtää esimerkiksi se, miten algoritmit vaikuttavat siihen, mitä digitaalisessa sisällössä näemme tai millä tavoin tekoälyä voidaan käyttää sisältöjen tuottamiseen. Edellä mainitut asiat asettavat meille myös uudenlaista vastuuta median käyttäjinä.
Yli 65-vuotiaat muodostavat moninaisen joukon digitaitojen kuin median kulutustaitotapojenkin osalta. Seniorit ovat ennen kaikkea aktiivisia uutisten ja ajankohtaisten asioiden seuraajia, kun taas nuorempien ikäpolvien median käytössä korostuvat oppiminen, viihtyminen ja sosiaaliset suhteet.
Vanhustyön keskusliitto toteutti pari vuotta sitten kyselytutkimuksen, johon vastasi 800 65–99-vuotiasta. Tutkimuksen mukaan televisio ajankohtaisten asioiden seuraamiseen on mediakanavana ylivoimaisesti suosituin, mutta monet käyttävät rinnakkain useita eri kanavia. Yli 75-vuotiasta suurin osa lukee uutisia mieluiten printtilehdestä, kun taas 65–74-vuotiaista jopa kaksi kolmasosaa lukee uutisia myös verkkopalveluista. 40 % ikäihmisistä seuraa uutisia myös sosiaalisen median kautta.
Mistä sitten tunnistaa luotettavan tiedon? Suomalaisessa yhteiskunnassa luotetaan erityisesti sanomalehtiin ja ammattitoimittajiin. Printtimediassa julkaistun jutun kohdalla on hyvä tarkistaa, onko kyseessä faktaan perustuva uutinen vai mielipidekirjoitus sekä minkälaisia lähteitä kirjoituksessa on käytetty.
Kannattaa myös kriittisesti pohtia, onko juttu kirjoitettu jostain tietystä näkökulmasta. Digitaalisessa ympäristössä erilaisia kirjoituksia ja videoita jaetaan aktiivisesti ja silloin on erityisen tärkeä tarkistaa, että kuka jutun tekijä on, missä se on julkaistu, onko siinä käytetyt kuvat aitoja ja kuka sen uutisen on jakanut eteenpäin. On hyvä myös osata verrata tietoa muihin lähteisiin ja kuvan alkuperää voi selvittää esimerkiksi käänteisellä kuvahaulla.
Tosikin uutinen voi olla vinoutunut
Voi myös olla niin, että tieto on sinänsä paikkansapitävä ja uutisen takana on luotettava media, mutta tapa, jolla asia esitetään, ohjaa ajatuksia tarkoituksellisesti tiettyyn suuntaan. Mediavinoumalla tarkoitetaan sitä, että sisällössä painotetaan tiettyä näkökulmaa tai jätetään olennaista tietoa vähemmälle huomiolle. Kyse ei siis välttämättä ole väärästä tiedosta tai tahallisesta harhaan johtamisesta. Vinouma voi syntyä monesta eri syystä, esimerkiksi siitä mitä meille kerrotaan tai mitä jätetään kertomatta, mitä näkökulmia korostetaan, millaisia sanoja ja otsikoita käytetään. Myös kuva voi olla täysin aito, mutta sen sisällöllä voidaan silti luoda asiasta tietynlainen mielikuva. Tiedon luotettavuuteen lisäksi kannattaa siis muistaa, että on muitakin keinoja, joilla lukijan tai kuulijan ajatteluun voidaan vaikuttaa.
Webinaarissa nähtiin esimerkkejä klikkiotsikoista, jotka jättävät enemmän kysymyksiä kuin kertovat jutun sisällöstä.
Lopuksi Vuollen setlementin digijelpparitoiminnan vapaaehtoiset vastailivat muutamiin väitteisiin ja kertoivat kokemuksiaan vapaaehtoistyöstään ikäihmisten parissa. Kaikki kolme totesivat, että heidän oma tapansa seurata uutisia on muuttunut vuosien varrella; digi valtaa ajankohtaisten asioiden seuraamisväylänä alaa ja tarjonnan ollessa valtaisaa, iskee välillä uutisähky.