Taas on käsillä se aika vuodesta, kun jyrsijät pyrkivät ilmojen viiletessä sisätiloihin lämpöä ja ravintoa etsimään.
Kun yölämpötilat laskevat alle 10 asteen, hiiret ja rotat etsivät talojen rakenteista, eristeistä ja välikatoista lämpimiä ja turvallisia paikkoja pesiytyä. Syksyllä myös luonnon ravintovarastot ehtyvät ja sisältä tai pihapiiristä on helpompi löytää syötävää, kuten ruoan tähteitä ja lemmikkien ruokia.
Hiiri mahtuu sisään jo 6–10 millimetrin kokoisesta aukosta ja ne ryömivät rakennuksiin sisään ilmanvaihtoaukkojen, putkien, läpivientien, perustusten halkeamien tai rakoilevien ovenpielien kautta. Täysikasvuinen rotta mahtuu kulkemaan noin kahden sentin kokoisesta reiästä tai raosta.
Autonkorjaajana Autopalvelut Laukkasella leipänsä tienaava Timo Lehtonen viljelee myös kotitilansa peltoja. Suurin osa 18 viljelyhehtaarista on ollut kauralla. Puolitoista vuotta sitten Lehtonen laajensi osaamistaan ja suoritti tuholaistorjujan tutkinnon koulutuskeskus Salpauksessa.
– Kävin koulutuksen lähinnä siksi, että saisin laillisesti ostettua tuholaisten torjunta-aineita ja myydä niitä eteenpäin muille. Kemikaalilain mukaan rotanmyrkkyä saavat Suomessa ostaa ja käyttää vain koulutetut ammattilaiset ja viljelijät, jotka ovat suorittaneet kasvinsuojelututkinnon, mutta hekin saavat käyttää myrkkyjä vain omassa maataloustoiminnassaan.
Neljä päivää kestäneen koulutuksen lopuksi suoritettiin näyttökokeet, jonka jälkeen piti ilmoittautua turvallisuus- ja kemikaaliviraston eli Tukesin rekisteriin, jotta sai luvan käyttää Biosidi-tuotteita. Ne ovat kemiallisia valmisteilla, joilla tuhotaan, torjutaan tai tehdään vaarattomiksi haitallisia eliöitä kuten bakteereita, hyönteisiä tai jyrsijöitä kemikaalisin tai biologisen menetelmin.
Tuholaistorjuja Lehtonen on keskittynyt lähinnä jyrsijöiden torjuntaan.
– Hiirien määrä on pysynyt suht tasaisena, mutta ei se ainakaan vähenemään päin ole. Rottien määrä on taas ollut kasvussa viime keväästä lähtien. Kyllä tuolla autokorjaamollakin näkee, että jyrsijöitä on paljon, kun pesiytyvät autoihin ja jyrsivät myös ajoneuvojen johtoja.
Rotta on kaikkiruokainen
Jyrsijöiden torjunta on kiinteistön omistajan tai haltijan vastuulla. Kuten kaikissa ongelmissa myös jyrsijöiden kohdalla ennaltaehkäisy on paras vaihtoehto.
– Rotat ovat kaikkiruokaisia, joten niiden pääsy vilja- ja rehuvarastoihin, lintujen ruokintapaikoille, komposteihin ja jäteastioihin pitäisi estää. Jäteastiat on myös tyhjennettävä riittävän usein ja niiden kannet on pidettävä kiinni.
Puutarhajätekomposteihin ei saisi laittaa ruuantähteitä tai syötäväksi kelpaavia puutarhajätteitä, kuten omenoita.
Viemäreihin ei saa kaataa rasvaa tai ruoantähteitä, sillä ne toimivat viemärirottien ravintona.
– Pudonneet omenat kannattaa kerätä pois ja pitää talojen seinustat puhtaana heinikoista. Ja tontti ylipäätään kannattaa pitää siistinä, jotta siellä olisi mahdollisimman vähän pesäpaikkoja jyrsijöille.
Jos loukutus ei tehoa, kutsutaan tuholaistorjuja
Jos havaitsee jyrsijän tai näkee rotan kaivamia reikiä, taloyhtiössä asuvien pitää ilmoittaa havainnoista isännöitsijälle. Omakotitaloalueella tehokkainta on, jos torjuntaan osallistuu koko naapurusto.
– Ensimmäiseksi kannattaa ottaa käyttöön loukut. Ne on käytävä kokemassa parin päivän välein, jotta raadot eivät rupea haisemaan.
Pitää olla valppaana ja seurata, ettei jyrsijäongelma pääse valloilleen. Jos ennaltaehkäisy ja loukutus ei onnistu, otetaan yhteyttä ammattimaisen tuholaistorjujaan.
– Ensimmäiset yöpakkaset kun tulevat, niin metsähiiret tulevat kilvan sisälle etsimään sopivaa asuinpaikkaa. Niille myrkyt menevät hyvin kaupaksi. Rotta on hiirtä ronkelimpi ja epäluuloisempi kaveri, sille eivät kaikki myrkyt kelpaa. Myrkyillä jyrsijöitä torjuessa rotat ja hiiret kuolevat mihin sattuu. Raadot kuitenkin pyritään keräämään ja ne laitetaan sekajätteisiin.
Loukkuja ja myrkkyjä viriteltäessä täytyy ottaa huomioon, etteivät lapset tai lemmikkieläimet pääse vahingoittamaan niillä itseään. Loukut pitää laittaa sellaisiin paikkoihin, johon lemmikkieläin ei mahdu kuonoaan tai tassuaan työntämään.
– Syöttirasia on suojattu eli se ei sinänsä ole vaarallinen, mutta jos lemmikit syövät myrkytettyjä kuolleita jyrsijöitä, saavat ne itseensä pieniä määriä torjunta-ainetta.
Monenlaisia ökkömönkiäisiä
Matkailun lisääntyessä myös luteet ovat lisääntyneet Suomessa.
– Ludehommiin en ole niin perehtynyt, siinä pitäisi tyhjennetty kämppä lämpökäsitellä yli 60 asteiseksi, kaikki vaatteet ja huonekalut samaten.
Lehtosen mukaan myös paperitoukkia on nykyisin paljon. Asunnon omistajan olisi viipymättä ilmoitettava paperitoukista ja muista tuholaishyönteisistä isännöitsijälle.
– Toukkia tulee pahvilaatikoiden mukana, kun tilaillaan tavaroita nettikaupoista, varsinkin aaltopahvin rakenne on herkullinen paperitoukalle.
Varsinaisiksi tuholaisiksi ei lasketa oravia ja minkkejä, vaikka ne pahimmillaan isoa vahinkoa rakennuksille tekevätkin.
– Pesiytyessään rakennuksen välikattoon ne repivät kaiken. Minkki on oravaa pahempi siinä suhteessa, että se lisäksi raahaa raatoja pesään.
Pesimäaika on luonnoneläimillä rauhoitettu, joten oravankin pyydystämiseen tarvitaan riistakeskuksen erikoislupa metsästysajan ulkopuolella.