Päättymässä olevan PARRU–hankkeen loppuseminaarissa käytiin läpi 3 hankekunnan toimenpideohjelmia.
Rakennusten purkaminen on entisestään yleistymässä uuden rakennuslain helpotettua purkamista.
– Purkukeskustelu on yleensä teknistaloudellista, muut asiat jäävät jalkoihin,
surkutteli projektipäällikkö Kimmo Liimatainen. Hankekunnilta saatiin tiedot yhteensä 258 rakennuksesta, joista löytyi 68 merkintää eri lähteissä. Kulttuuriympäristöstatus oli 47 kohteella.
Kuntakiinteistöistä 69 oli Padasjoelta, niistä viidellätoista on tunnistettuja kulttuuriarvoja.
– Sysmässä on vahva kehittämispainotus, yli 80 % on salkussa ”pidä ja kehitä”. Riihimäellä on aika kova luopumispaine, yli 30 prosenttia rakennuskannasta on luovu–salkussa. Padasjoella salkutusta ei vielä ole.
Opistotalo säilytettävä
Eeva Aarrevaara kävi läpi kevään asukaskyselyä. Riihimäkeläiset olivat passiivisimpia ja sysmäläiset aktiivisimpia.
– 66 % oli vakituisia asukkaita, 25 % vapaa-ajan asukkaita.
Vastaajien tietämystä luodattiin kysymyksellä ”tunnetko kuntasi kulttuurihistorialliseen rakennuskantaan liittyviä selvityksiä”. Padasjoella vain 23 % oli tietoisia selvityksistä.
Kun kysyttiin, keskustellaanko kunnassa vanhojen rakennusten säilyttämisestä, yli 53 % padasjokelaisista vastasi kyllä. Se oli selvästi enemmän kuin muissa hankekunnissa.
Aarrevaara kiteytti, että kiinnostusta kulttuuriympäristöön ja sen säilyttämiseen on, mutta tiedottamista tarvitaan merkittävästi enemmän.
Padasjoen paikalliskohde kyselyssä oli Opistotalo. Kuntalaiset kokevat sen arvokkaaksi ja säilyttämisen arvoiseksi: rakennuksen tulevaisuus riippuu erityisesti kunnostuksen mahdollisuuksista ja toimivan käyttökonseptin löytymisestä. Parhaana pidettiin talon kehittämistä kulttuuri- ja yhteisökäyttöä tukevaksi monitoimitilaksi.
– Kohdetta pitäisi markkinoida ja parantaa käyttöastetta.