Meillä on samaan aikaan käsissämme useita isoja kysymyksiä: elinvoiman elvyttäminen, kunnan vetovoima, kouluratkaisut, nuorten tulevaisuus ja se, miten rajalliset resurssimme käytetään viisaasti.
Yhteistä näille kaikille on yksi asia: päätöksiä ei voi loputtomasti siirtää ilman seurauksia. Eli olisiko nyt oikea aika tehdä kauaskantoiset päätökset ja tuoda esille kunnan tahtotila ja näyttää ulospäin, mihin suuntaan haluamme kuntaamme viedä.
Padasjoen polku on enemmän kuin yksittäinen hanke. Meidän pitäisi nähdä, mitä Padasjoki on seuraavat 10–20 vuotta. Onko Padasjoki rohkea pieni kunta, joka tekee tietoisia valintoja, vai kunta, joka pitää vanhasta kiinni ja epäröi tehdä uutta, kunnes mitään ei ole enää jäljellä.
Padasjoen vahvuudet eivät ole maassa, vaan luonnossa ja sijainnissa, vapaa-ajan asumisessa, pienyrittäjyydessä, turvallisuudessa ja yhteisöllisyydessä.
Padasjoen polun ei ole tarkoitus touhuta kaikkea, vaan valitsemme muutaman asian ja panostamme siihen kunnolla. Esimerkiksi – koulukeskustelu – kannattaako sitä käydä? Koulukeskustelu on herkkä aihe, ja juuri siksi se on käytävä rehellisesti, avoimesti ja faktoihin nojaten.
Keskustelu on tarpeellinen, mutta vain jos olemme valmiit tekemään päätöksiä, emme käytä aikaa pelkkään suunnitteluun, emmekä rakenna toiveita ilman realistista pohjaa.
Jos emme ole valmiita päättämään mitään, silloin rehellinen ratkaisu olisi keskeyttää koko hanke ja siirtää resurssit muihin kärkihankkeisiin.
Nykytilanteessa suunnitteluun käytetään paljon rahaa, mutta päätöstä ei uskalleta tehdä. Se ei ole kenenkään etu.
Entä jos lukio loppuu? Tämä on kysymys, jota moni ei halua sanoa ääneen – mutta se on sanottava. Jos lukio loppuu, nuoret lähtevät Padasjoelta aiemmin, perheet eivät muuta Padasjoelle ja kunnan vetovoima heikkenee.
Lukio ei ole vain koulutuspiste – se on näkemys siitä, onko kunnalla tulevaisuutta. Siksi lukion kohtaloa ei voi tarkastella irrallaan elinvoimasta, väestökehityksestä ja taloudesta.
Onko kunnalla varaa rakentaa koulu? Rehellinen vastaus on: kunnalla ei ole varaa huonoon investointiin, mutta kunnalla ei myöskään ole varaa olla tekemättä mitään, jos nykyiset koulurakennukset rapistuvat.
Siksi vaihtoehdot ovat: 1) uusi koulu – mutta vain, jos kokonaisuus on taloudellisesti kestävä, 2) nykyisten koulujen peruskorjaus – realistisesti ja vaiheittain, 3) rakenteellinen muutos, jossa hyväksytään, että kaikkea ei voida säilyttää.
Huonoin vaihtoehto on jatkaa epämääräistä suunnittelua ilman selkeää päätöstä ja ilman aikataulua.
Nykyiset koulut eivät ole vain rakennuksia, vaan tärkeä osa yhteisö- ja yhdistystoimintaa sekä kuntalaisten harrastustilaa. Mutta nämä eivät maksa rakennusten ylläpitoa.
Jokaisen koulurakennuksen kohdalla on kysyttävä: Paljonko sen ylläpito maksaa? Kuinka paljon oppilaita siellä on tulevaisuudessa? Onko se pedagogisesti ja taloudellisesti järkevä ratkaisu?
Elinvoima ei synny sattumalta. Elinvoima näkyy arjessa siinä, onko kunnassa työpaikkoja, syntyykö uusia yrityksiä, uskaltavatko ihmiset muuttaa tänne ja jäävätkö nuoret tai palaavatko he takaisin.
Elinkeinoelämän elvyttäminen ei tapahdu juhlapuheilla, vaan konkreettisilla toimilla. Kunta ei luo elinvoimaa yksin. Kunnan tehtävä on luoda edellytykset, poistaa esteitä ja tehdä yhteistyötä. Yrittäjät, yhdistykset ja kuntalaiset tekevät varsinaisen työn. Mutta jos kunta on hidas, epäselvä tai vastahakoinen, elinvoima kuihtuu.
Elinvoima ei ole irrallinen teema koulukeskustelusta tai investoinneista. Se on niiden edellytys.
Meillä ei kuitenkaan ole varaa kaikkeen. Siksi kysymys kuuluu: Mihin investoimme – ja miksi?
Jokaisen ison investoinnin pitäisi vastata kysymykseen: Lisääkö tämä elinvoimaa? Houkutteleeko tämä ihmisiä vai yrityksiä? Vahvistaako tämä kunnan taloutta pitkällä aikavälillä?
Puolueiden yhteistyö – ilman tätä mikään ei onnistu. Yksikään puolue ei pysty yksin ratkaisemaan Padasjoen tulevaisuutta.
Tarvitsemme keskinäistä luottamusta, avointa keskustelua ja kykyä tehdä kompromisseja. Yhteistyö ei tarkoita omista arvoista luopumista. Se tarkoittaa sitä, että kunnan ja kuntalaisten etu asetetaan puolue-edun edelle.
Kevään aikana on ratkaistava, jatkammeko kouluhanketta vai emme, mihin elinvoimahankkeisiin panostamme ja millaisen viestin annamme Padasjoen tulevaisuudesta.
Padasjoki ei kaadu siihen, että teemme vaikean päätöksen. Padasjoki kaatuu siihen, että emme tee päätöksiä ollenkaan.
Meidän on uskallettava valita suunta, sitoutua siihen ja seistä päätösten takana, vaikka ne eivät olisi kaikille mieluisia.
Padasjoen polku ei synny itsestään. Se rakennetaan askel kerrallaan ja päätös päätökseltä, yhdessä yli puoluerajojen.
Silja Savola
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja