Padasjoen kunnankirjaston väki lähti lauantaina 24.1. Kasiniemen Kokkopirtille kertomaan, millaisia palveluja kaukaiselle sivukylällekin on tuotavissa.
Kirjaston monipuoliset käyttömahdollisuudet herättivät myös kiinnostusta ja uusia kirjastokorttejakin tehtiin kylävierailulla.
– Onneksi olkoon Kasiniemi, Päijät-Hämeen Vuoden kylä! Tieto saavutti onneksi ajoissa Matkamessut, jossa olin itsekin markkinoimassa Padasjokea, ja palkinnosta tuli yksi syy lisää poiketa kuntaan, sanoi kunnan informaatikko Katri Suntela.
– Teette tosi aktiivista ja matkailullisesti merkittävää tapahtumatyötä alueella.
Tuore lukukoordinaattori Siri Suontausta teki ensimmäisen yleisövierailunsa Kokkopirtillä. Yhteistä lukuvoimaa –hankkeen tavoitteena on vahvistaa kaikenikäisten lukutaitoa. Nykypäivänä lukutaito on monilukutaitoa, sillä siihen kuuluu mm. viranomaiskirjeiden ymmärtäminen, pankkiasioiden hoitaminen verkossa, huijausviestin tunnistaminen, sähkösopimusten ja puhelinliittymien vertailu sekä reitin seuraaminen kartasta tai opasteista.
– Haluan selvittää teidän tarpeitanne ja toiveitanne lukemiseen liittyen.
Monitoimitilan käyttöaika laajenee
Kunnassa on meneillään lasten ja nuorten teemavuosi ja tammikuussa on lukuteema. Ala-ja yläkoululle on tulossa omat kirjahyllyt, joista voi löytää lukemista pulpettiin ja välitunneille.
Mediaohjaaja Risto Arvassalo kertoi digituesta, jota on maksutta tarjolla kaikille sitä tarvitseville. Tarvittaessa hän tekee myös kotikäyntejä.
Arvassalo esitteli uudistunutta lasten ja nuorten osastoa, joka on palautteen mukaan jopa liian kiva. Lapset eivät malttaisi lähteä satuportailta ja nuoriso viihtyy lautapelipöydän ääressä.
– Kun itse poistuu asiakaspalveluajan päätyttyä, niin kyllä sinne päivittäin jää lapsia ja nuoria omatoimiajalla aikaa viettämään. Kirjastokortillahan kirjastoon pääsee joka päivä aamukuudesta iltayhdeksään.
Etätyöntekijät ovat löytäneet kirjaston. Maksuttoman monitoimitilan käyttöaika laajenee varauksesta helmikuussa iltoihin ja viikonloppuihin. Kotiseututaloa voivat yhdistykset käyttää ilmaiseksi kokoontumisiin ja yksityiset vuokrata merkkipäiviksi.
Lautapelejä saa myös lainaksi, omatoimiajallakin. Esinelainaamosta löytyy asiakaspalveluaikoina monenlaista käyttötavaraa aina ompelukoneesta porakoneeseen ja kevään aikana valikoima täydentyy luontoretkirepulla, josta löytyy lapsille luonnon tutkimussetti. Lainaamo laajenee: kylille ja muillekin yhdistyksille tulee ensi kesäksi lainattavaksi sermit näyttelyjä varten ja äänenvahvistin opastetuille kierroksille.
Kirjavinkkinä Arvassalo esitteli interaktiivisia lastenkirjoja, jotka innostavat lapsia paperin pariin. THL:n uudet suositukset alentavat alle 13-vuotiaiden ruutuaikaa ja lainattavat tabletit siirtyivätkin aikuisten lukusaliin ensisijaisesti heille e-aineistojen käyttöä varten. Padasjoella otetaan käyttöön alle 13-vuotiailla Hubletin tunnin käyttöaika.
Keskustelussa todettiin, miten tärkeää on, että kirjat ovat kodeissa näkyvillä ja että lapset näkevät aikuisten lukevan. Yllätyksenä joillekin tuli, että Padasjoen kirjastokortin saa, vaikka asuinkunta olisi ihan muu.
Ajanvietettä kotiin tuotuna
Kirjakassipalvelu sai alkunsa jo silloin, kun kirjastoauto lopetti toimintansa. Tällä hetkellä asiakkaita on seitsemän.
– Monelle on tullut yllätyksenä, että kirjastolla ylipäänsä on kotipalvelua, sanoi kirjastonjohtaja Eija-Liisa Kasesniemi.
– Ei kuitenkaan tulla siivoamaan, tiskaamaan, eikä edes parsimaan villasukkia, vaan pyynnöstä toimitetaan luettavaa, kuunneltavaa, katseltavaa. Kunnan sähköautolla kilometrit ovat erittäin edukkaita.
Celia-äänikirjat ovat terveysperusteisesti lainattavissa. Pieni valikoima on vielä CD-levyjäkin.
Museotutkija Päivi Repo, joka parhaillaan tekee hanketyönä kunnan museokokoelman sähköistä luettelointia, mainitsi yhdistysten ja yhteisöjen mahdollisuudesta lainata käyttökokoelman esineistöä esimerkiksi oman kylän näyttelyn yhteyteen. Käyttökokoelma koostuu pääasiassa lakkautettujen koulujen välineistä. Myös vanhojen esineiden tunnistamisessa on autettu.
Museokokoelmassa on kuitenkin kylänkokoinen aukko:
– Ei ole tullut vastaan yhtään esinettä Kasiniemestä, hämmästeli Repo.
Kirjaston kotiseutuarkistostakin Kasiniemi puuttuu tyystin. Yleisössä ryhdyttiin miettimään, pitäisikö Kasiniemen kyläpaperit toimittaa talteen kotiseutuarkistoon.
Kokkopirtillä oli mahdollisuus saada kirjastokortti ja omatoimiajan pin-koodi. Myös poistolehtiä oli muutama nippu myynnissä.
– Tervetuloa kirjastoon! Niin kuin huomasitte, meillä on paljon muutakin kuin kirjoja.
Järjestäytynyttä kylätoimintaa vuodesta 1977
Kasiniemessä pidettiin Padasjoen ensimmäinen kyläkokous 11.12.1977. Samalla alkoi paikkakunnan järjestäytynyt kylätoiminta. Padasjoen Sanomat kertoo 15.12.1977, että 1. kyläkokouksen osanotto yllätti positiivisesti kylätutkijat. Padasjoki oli yksi yhdeksästä tutkimuskunnasta Suomessa. ”Ikivanha, uusjaon ajoilta peräisin oleva kyläkokous heräteltiin eloon pitkän tauon jälkeen Kasiniemessä.” Kyläkokouksessa oli ”lähes jokainen kylän vaikutusalueeseen kuuluvasta 74 taloudesta edustettuna, joten yhteishenkeä kylällä tuntuu ainakin hyväksi aluksi olevan.”
