Lukukoordinaattori aloitti viikko sitten kolmen kunnan yhteishankkeessa työn, jonka tarkoituksena on tuottaa lukutaitostrategia Padasjoelle, Asikkalaan ja Sysmään. Siri Suontausta asuu puolivuotisen pestinsä ajan lapsuudenkodissaan Hämeenkoskella.
– Padasjoen lukukuukausi osui todella sopivasti tähän alkuun. Tästä saa hyvän startin koko projektille, arvioi Suontausta.
Työmatka Padasjoelle kestää talvikelillä 50 minuuttia. Ajelua Suontausta pitää mukavana vaihteluna, sillä kotikaupungissa Espoossa hän ei autoa tarvinnut.
Teemakuukauden takia uusi lukukoordinaattori käyttää tammikuussa hieman enemmän työaikaa Padasjoella kuin normiosuuden 33 %. Tehtäviin kuuluu paikallisten toimijoiden kokoaminen yhteen ja laaja yhteistyö kirjaston, koulujen, varhaiskasvatuksen, nuorisotyön, työllisyyspalvelujen sekä muiden paikallisten yhteisötoimijoiden kanssa. Tavoitteena on tukea kaikenikäisten monilukutaitoa eli kykyä ymmärtää, tulkita ja arvioida erilaisia tekstejä arjessa, opinnoissa ja digitaalisissa ympäristöissä. Jokaisessa hankekunnassa kootaan oma lukutaitoverkosto.
– Koostan kaikille kolmelle kunnalle oman lukutaito-ohjelman, jota sitten toteutetaan olemassa olevilla resursseilla. Tarkoituksena olisi saada lukutaitoa parantavat käytännöt osaksi eri projektiin osallistuvien tahojen toimintaa ja kuntalaisten arkea, nyt voi jäädä vaikutelma siitä, että viittaan omaan työhöni lukutaitokoordinaattorina.
Pitkä kokemus matkailualalta
34–vuotias Suontausta asui elämänsä ensimmäiset 19 vuotta Hämeenkoskella ja muutti sitten Helsinkiin opiskelemaan restonomiksi kansainvälisellä linjalla, jossa koko tutkinto suoritettiin englanniksi. Vaihdossa ja työharjoittelussa hän kävi Saksassa.
– Olin kiinnostunut kielistä ja kulttuureista. Koin, että matkailualalla pääsisin hyödyntämään omakohtaisia kokemuksiani matkailusta, olinhan reissannut niin kotimaassa kuin ulkomailla jo pienestä pitäen. Mahdollisuus päästä hyödyntämään kielitaitoani käytännössä myös kannusti hakeutumaan alan opintojen pariin.
Pari vuotta meni matkailualan töissä, kunnes alkoi tuntua siltä, että eihän tämä riitä, tarvitaan lisähaastetta.
– Seitsemän vuotta sitten palasin opiskelujen pariin; opiskelin Helsingin yliopistossa suomen kieltä ja kotimaista kirjallisuutta. Sieltä valmistuin keväällä 2025.
Lukeminen on kuitenkin ollut aina tärkeä osa elämää ja edelleen Suontausta mieluummin tarttuu kirjaan kuin viipyy ruudulla. Romaanien suurkuluttaja on hiljakkoin löytänyt myös tarinalliset tietokirjat.
Opiskelun ohella Suontausta teki koko ajan matkailualan töitä: kokemusta laivayhtiön asiakaspalvelutyöstä ehtikin kertyä yhteensä 10 vuotta.
– Hain lukutaitokoordinaattoriksi siksi, että tehtävässä pääsisin soveltamaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan opinnoissa kertynyttä ymmärrystäni lukutaidosta ja siitä, miten laajasta ilmiöstä on kyse.
Suontausta oli syksyllä käymässä Helsingin kirjamessuilla ja mieleen jäi kirjallisuuden ammattilaiseksi itsensä esitelleen Aleksis Salusjärven kommentti ”lukeminen on eloonjäämistaito”, jolla hän tarkoittaa sitä, että ilman lukutaitoa on lähes mahdotonta osallistua ympäröivän yhteiskunnan toimintaan.
– Mielestäni tämä kommentti tiivistää hyvin sen, miksi lukutaitotyötä tehdään. Toivonkin, että lukutaitokoordinaattorina pääsen vaikuttamaan siihen, että lukutaitoon suhtauduttaisi taitona, jota halutaan kehittää ikään katsomatta.
Opetustyötä ja kustannustoimitusta
Kokemusta on myös koulumaailmasta ja sitä kautta nuorten lukutaitotilanteesta. Pedagogisiin opintoihin liittyvän työharjoittelun Suontausta teki helsinkiläisessä yläkoulussa, jossa hän toteutti enteellisesti myös pienen lukutaitoprojektin.
– Opetusharjoittelussa sain myös käytännön kokemusta lukutaitoa kehittävän projektin suunnittelusta ja toteutuksesta. Suunnittelin toimintamallin, jossa hyödynnetiin ääneen lukemista ja siihen yhdistettyä ääneen ajattelemista. Tavoitteena oli mallintaa ja kehittää ajattelutaitoja, joita tarvitaan tekstin ymmärtämiseksi ja tulkitsemiseksi. Hienointa oli se, miten koko luokka hiljeni, kun luin itse ääneen novellikatkelmaa. Luokassa kuului vain kollektiivinen kahina, kun oppilaat käänsivät omien kopioidensa sivuja samanaikaisesti.
Suontausta oli opintojen ohella kustannustoimittajaharjoittelijanakin.
– Kustannustoimittajana tarkastelin teoksia lukijan näkökulmasta. Tavoitteena oli muovata teoksista mahdollisimman helppolukuisia ja tehdä tarinoista jouhevasti eteneviä. Oikolukuvaiheessa myös sisäinen kielipoliisini pääsi valloilleen, kun sain bongailla tekstiin jääneitä kielioppi- ja kirjoitusvirheitä. Työstä mielenkiintoista teki se, että pääsin lukemaan myös sellaisia teoksia, joihin muutoin ei tulisi tartuttua.
Lukukoordinaattorin virallinen ensiesittäytyminen tapahtuu Kasiniemessä lauantaina 24.1. Silloin myös muu kirjaston henkilökunta kyläilee Kokkopirtillä.
– Innolla odotan, että pääsen tutustumaan paikallisiin ja kuulemaan, millaisia ideoita kuntalaisilla on lukutaito-ohjelmaa varten.