Nepalissa pitkään asuneet Elina ja Juha Lind kutsuivat ulkomailla jouluja viettäneitä Olkkarille tiistaina 9.12. kertomaan erilaisista joulunviettotavoista.
Marita Logan muisteli joulujaan Englannissa, jossa jouluaterian kohokohta on paistettu kalkkuna. Perinteisiin kuuluu jouluvanukas, johon piilotetaan hopeakolikko ja sen löytäneelle on tiedossa onnekas vuosi.
– Joulukakku leivotaan tammikuussa ja laitetaan ilmatiiviiseen rasiaan viileään paikkaan, jonka jälkeen sitä ruokitaan kerran kuussa viskillä tai rommilla.
Joulusukka ripustetaan takanreunalle ja joulupukki tulee savupiipun kautta täyttämään ne. Sukankärkeen tulee ensin hedelmä, sitten jotakin hyödyllistä kuten kynä ja lehtiö, sitten karkkia ja suklaata, ja vielä kerros pieniä leluja ja pelejä. Takan reunalle laitetaan pukille lasi viskiä tai sherryä ja pari porkkanaa porolle.
Skotlannin rannikolla on tapana syödä jouluateria yhdessä koko kylänväen kesken. Tarjolla on yleensä hummereita ja muita mereneläviä.
Logan asui myös Luxemburgissa, jossa joulu on ranskalaistyylinen. Lapset saavat lahjansa 6. joulukuuta Pyhän Nikolauksen päivänä. Lapset kiillottavat saappaansa ja laittavat ikkunalaudalle tai ulko-oven eteen ja yön aikana joulupukki täyttää ne lahjoilla. Tuhmat lapset tosin saavat risuja ja hiiliä.
Aasian joulu kovin kaupallinen
Marianne ja Antti Sipponen ovat viettäneet useita jouluja Aasiassa. Bangkokin joulu oli todella kaupallinen, marraskuussa oli jo täysi joulutohina päällä ja joululaulut pauhasivat kaupoissa. Malesiassa sianlihaa löytyi joulupöytään, kun Marianne läimäisi kankkuaan ja sanoi torimyyjälle ”röhröh”.
Eila Väisänen kertoi joulupäivästään Uudessa-Seelannissa. Siellä joulukuusen korvasi meren rannalla kukkivat puut, saunan lämpö ja meren aallot. Ruokapöydässä oli yksi kynttilä, Suomesta tuliaisina tuotu.
Yhteensä 25 vuotta Suomen rajojen ulkopuolella viettänyt Juha Anttila kertoi omista jouluistaan ulkomailla. Pisimpään hän oli ollut Kanadassa, Indonesiassa, Papua-Uusi-Guineassa, Laosissa ja Kiinassa.
– Ihmiset oli niin mustia kuin olla voi, ihan sinisenmustia. Suurin osa oli kristittyjä ja jouluna vain aatto oli vapaapäivä.
Indonesiaan perhe muutti vuonna 1991, kun Alexandra oli neljävuotias ja Tuomas kahden kuukauden ikäinen. Merja Hännikäinen-Anttila sai jonkinlaisen sianlihasta kursitun kinkkurullan joulupöytään.
– Joulupukkikin sinne löysi, takapihalle oli tullut kassillinen paketteja. Joulukirkkoon emme uskaltaneet mennä, koska Indonesiahan on muslimivaltio ja joulun aikaan pommitettiin kirkkoja. Merimieskirkko lähetti suomalaisen papin, joka piti jouluhartauden.
Nepalissa koko yhteisö juhlii joulua yhdessä
Lindit ovat viettäneet yhteensä 10 joulua Nepalissa. Koska kristittyjä on vähän, joulu ei näy oikein missään.
– Kristityt eivät juhlineet joulua suinkaan perheen kesken, kuten me, vaan joulu on yhteisön juhla, seurakunnan yhteinen juhla, sanoi Juha Lind.
Ennen joulua kierrettiin laulamassa sairaalassa ja naapurustossa. Joulupäivänä juhlaa aletaan yhdessä valmistamaan aamuvarhaisella.
– Siellä syötiin pukki eli teurastettiin vuohia. Oli myös monenlaista ohjelmaa: kuvaelmaa, laulua ja tanssia. Ilmapallot kuuluvat kaikkiin juhliin, myös jouluun. Joulu on Nepalissa ilon juhla.