Sivistysjohtaja-rehtori Pirjo Ala-Hemmilä maalaili maljapuheessaan Pappilanmäen yläkoululla, että vaikka sää on harmaa, saadaan sisälle yhdessä luotua juhlallinen hiljentymisen hetki.
– On hienoa ajatella, että olemme yksi lenkki pitkässä ketjussa, osa Padasjoen yhtenäiskoulun ja kunnan itsenäisyysjuhlintaa.
Poikkeuksellinen koulupäivä perjantaina 5.12. saattoi aiheuttaa jännityksen kutkutusta ja illan esitykseen valmistautuneille rehtorilla olikin hyvä elämänohje:
– Lohdutan teitä, että aina silloin kun toimit hyväntahtoisesti, kaikki menee hyvin.
Yhteisöllisyys aina ollut suomalaisten vahvuus
Juhla-aterian jälkeen kouluväki molemmilta kouluilta siirtyi kävellen sankarihautausmaalle ja kirkkoon.
Siniristilipun kantoi Olavi Nieminen airueenaan Vivian Nieminen ja Oliver Salonen.
– Itsenäisyys merkitsee meille vapautta päättää omista asioistamme kansakuntana, mutta se merkitsee myös vastuuta toisistamme ja kotimaastamme, sanoi kappalainen Kristian Saarnio.
– Itsenäisyyspäivä on kiitollisuuden päivä. Muistamme menneitä sukupolvia, jotka antoivat paljon, että me voisimme elää vapaassa isänmaassa. Itsenäisyyspäivä on myös rakkauden juhla: se on rakkautta isänmaahan, kotiseutuun, kanssaihmisiin.
Saarnion mielestä Suomi on hyvä esimerkki siitä, mitä yhteisöllisyys voi parhaimmillaan saada aikaan.
– Rauha ei tarkoita vain sodan puuttumista, vaan se on myös arjen turva. Jokainen meistä voi olla rauhan rakentaja omassa ympäristössään.
Demokratia kulmakivenä
Kirkossa kuultiin viidennen luokan musiikkiesityksenä ”Kuudes päivä joulukuuta”. Seitsemäsluokkalaiset lauloivat ”Täällä Pohjantähden alla”.
Veteraaniyhdistyksen edustaja Kimmo Perälä piti puheen, jossa korosti itsenäisyyden kulmakiven olevan demokratia.
– Me päätämme asioista yhdessä. Meillä ei ole yksinvaltaista diktaattoria, joka voi tehdä mitä haluaa, välittämättä seurauksista tai muista ihmisistä.
Itsenäisyys on myös sanan- ja mielipiteenvapautta.
– Meillä jokaisella on oikeus sanoa, mitä ajattelemme, ja olla oma itsemme. Se on valtava etuoikeus, jota kaikilla maailman ihmisillä ei todellakaan ole.
Perälä tähdensi suomen kielen opettelemisen merkitystä. Itsenäisyyteen kuuluu myös perinteiden vaaliminen. Perinteistä on syytä pitää kiinni jatkossakin.
Suomalaisten yksi vahvuus on me-henki:
– Se tarkoittaa toisen kunnioittamista, vaikka olisimme eri mieltä. Se näkyy siinä, että pidämme huolta Suomesta, luonnosta ja ihmisistä.
Perälä otti kantaa kiusaamiseen ja varoitti erityisesti somesta, jossa on helppo levittää valheita ja vihaa. Hän sivusi myös epävakaata maailmantilannetta:
– Suomella ja meillä täällä Padasjoella ei ole mitään hätää. Olemme turvassa ja vahvassa yhteistyössä muiden vapaiden demokratioiden kanssa. On kuitenkin tärkeää, ettemme unohda, millaisia uhrauksia Suomen itsenäisyys on vaatinut.
Koululaisten iltatanssiaissa yli 400 ihmistä
Koululaiset siirtyivät opettajineen kirkonmenojen jälkeen lyhtykulkueessa Kullasvuoren koululle, jonne saapuivat myös vanhemmat.
Kun Padasjoen lähes kaikki lapsiperheet olivat paikalla, oli yleisömäärä yhteensä huikeat 430. Se tarkoittaa, että tapahtumaan osallistui noin 15 % kunnan asukkaista.
Kunnanjohtaja Juha Rehula toivotti väen tervetulleeksi kotikutoiseen juhlaan:
– Tämä on itsenäisten ihmisten itsenäiseen kuntaan rakentama omannäköinen tapahtuma. Kun on tänään istunut Padasjoen viimeisen sotaveteraanin kanssa samassa pöydässä, kuunnellut hänen terävää ja analyyttistäkin puhettaan, nostaa se uuteen arvoon sen, että me saamme jokainen kohdallamme olla itsenäisiä.
Puheessaan Rehula muistutti, että jokainen tarvitsee ympärilleen myös muita ihmisiä.
– Perhekin tarvitsee kavereita, niitä jotka tukevat ja auttavat. Itsenäinen kunta tarvitsee kavereita: kunta joutuu miettimään, miten itsenäinen se onkaan, ja mihin asti se voi itsenäisenä pysyä etenkin kun rajojen ulkopuolella myllertää. Suomikin tarvitsee kavereita.
Veteraaniyhdistyksen edustajat olivat kunniapaikalla seuraamassa koululaisten esityksiä. Juhla alkoi koulun nuorten yrittäjien, Pohjola Harmonian Crista ja Leo Mäkisen musiikkiesityksellä.
Kullasvuoren koulun omaan itsenäisyyspäiväjuhlaan kuuluu neljäsluokkalaisten valmistelema Kotikuusi–esitys. Kotiseututalon nurkalla kasvava kuusi tuotiin kuvan muodossa juhlaan nähtäväksi ja neljännen luokan oppilaat kertoivat 58 vuotta sitten istutetun Kotikuusen tarinan.
