Maakunnallisissa luottamustehtävissä hoidetaan kunnan ulkopolitiikkaa ★

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluehallituksen kokouksessa istui maanantaina 10.11. padasjokelainen. Antti Räsäsellä olisi ollut samaan aikaan myös maakuntahallituksessa varapaikka täytettävänä.

Maakunnallisissa luottamustehtävissä vuosia marinoitunut maakuntaneuvos Antti Räsänen on huokaissut helpotuksesta jätettyään kuntapolitiikan. Hyvinvointialueen aluevaltuustoon valittu maakeskeläinen on vaikuttanut nyt muutaman kuukauden kokonaisturvallisuuden lautakunnassa ja aluehallituksen varajäsenenä hän on jo päässyt maakunnallisen sote-vallan ytimeen.

– Aikanaan olin jo Hykyn hallituksessa ja tuttuja ihmisiä siltä ajalta on edelleen mukana. Pitkälti tämä on samanlaista, vain alueel­linen palo- ja pelastustoimi on tullut lisänä sekä Heinola ja Sysmä.

HVA:n strategia jäi maanantaina hallituksessa pöydälle, jotta se käsiteltäisiin vielä valtuustoryhmissä.

– Itse haluaisin, että sinne tulee selkeästi mainittua terveysasemien säilyminen jokaisessa hyvinvointialueen kunnassa. Toinen asia on se, että kun aikanaan laitettiin Aava, Oiva ja Lahti yhteen, ketään ei irtisanottu. Johtamisjärjestelmä tulisikin katsoa läpi ulkopuolisen silmin.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on pystynyt nopeasti oikaisemaan taloutensa, kun taas etunojassa uudistukset tehnyt Päijät-Häme on tiukilla alijäämän kattamisvelvoitteen kanssa. Rahoitus tulee kuitenkin kasvamaan merkittävästi lähivuosina.

– Laskentakaava ei kohtele meitä oikeudenmukaisesti. Hyvinvointialueen johto on viime viikollakin käynyt valtiovarainministeriön kanssa neuvotteluja.

Räsänen on ennenkin julkisuudessa puhunut siitä, ettei ikääntyminen sinänsä ole ongelma.

– Lähipiirissä oli yli 100-vuotias, jolla oli ajokortti taskussa ja viulun teko jäi kesken. On laskettu, että viimeiset kolme vuotta ovat ne kalleimmat, harva terveenä kuolee. Ongelmana onkin ihmisten hau­raus: meillä on parikymppisiä, jotka ei ehkä koskaan mene työelämään.

Räsänen puhui aluehallituksessa kotihoidosta ja siitä, miten jokin kannustin olisi keksittävä kotihoidon piirissä olevien muuttamiseksi kuntakeskuksiin. Talot eivät kuitenkaan mene nykyisin kaupaksi.

– Hoitajilta menee valtavasti työaikaa siirtymiin. Tulee halvemmaksi asuttaa vanhuksia vaikka ilmaiseksi kuin ajattaa hoitohenkilöstöä kymmeniätuhansia kilometrejä vuodessa.

Hyvinvointialue on perehdyttänyt uusia luottamushenkilöitä tasokkaasti. Yhteisten kokoontumisten antia on myös se, että porukka oppii tuntemaan toinen toisensa. Lautakunnat ovat ”aika kädettömiä”, kun valtio antaa niukat rahat ja muu lainsäätäjä määrää, mitä tehdään.

– Paljon ei jää päätettävää. kun harkintavaraa ei ole. Aluehallituksella on sentään jotain päätäntävaltaa.

VT24 ja Paimela–Holma-väli tärkeimmät

Maakuntahallituksessa Räsänen oli viime kaudellakin useimmissa kokouksissa tuuraamassa ja nyt hän on varsinaisen jäsenensä, kiireisen iittiläisyrittäjän kanssa sopinut, että hänelle voi lyhyelläkin varoitusajalla ilmoittaa esteistä.

Maakunnallista edunvalvontaa ja aluekehittämistä tekevä maakuntahallitus on lähes kauttaaltaan vaihtunut:

– Siellä ei ole jatkuvuutta, jota pidän tärkeänä. Edellinen maakuntahallitus paheksui sitä myös kovasti.

Merkittävimpiä asioita tällä hetkellä on uuden maakuntajohtajan valinta. Hakijoiden määrän jäätyä vähäiseksi on hakuaikaa juuri päätetty jatkaa tammikuulle.

Uudessa maakuntakaavassa Räsänen pitää tärkeänä, että 24:n taso säilyy valtatienä. Toinen iso asia on Holma–Paimela välin kunnostus:

– Muihin Lahden sisääntuloväyliin verrattuna se pätkä on ehdottomasti heikoin.

Vääksyn sillasta paljon kohkataan:

– Purjeveneet saa siinä aika ison roolin, jos siltaa tarvitsisi niiden takia korottaa. Parempi, että isot purjeveneet pysyy Padasjoen puolella.

Taulun risteykseen on ollut vuosien varrella suunnitteilla eritasoristeystä ja kiertoliittymää. Niitä Räsänen ei kannata.

– Pienilläkin toimenpiteillä on ilmeisesti ollut vaikutusta, koska isoja onnettomuuksia ei sattunut. Taulun tilanne olisi nyt ihan eri, jos Säästöpankki olisi aikanaan saanut rakentaa toimitilat sinne, mutta se ei kunnanjohdolle kelvannut millään. Marketit olisi rakennettu pankin myötä Taululle ja kunnan painopiste olisi siirtynyt VT24:n varteen. Pienimuotoinen Tuulonen olisi ollut täysin mahdollinen.

Kirkonkylän kehittämistä jarruttaa sen pirstaleisuus.

Kouluhanke vie kunnan perikatoon

Räsänen ei ole kovin aktiivisesti seurannut kunnan päätöksentekoa. Kouluhankkeesta hänellä on kuitenkin selkeä kanta: se on yli kunnan sietokyvyn.

– Päättäjille olen sanonutkin, että ainut lohdutus on se, ettei koululainoja ole maksamassa Padasjoen kunta, koska sennimistä kuntaa ei enää ole olemassakaan. Toteutuessaan se veisi kunnan perikatoon.

Huomioon pitää ottaa myös vuokramaksujen vähennys, kun Hyvinvointialue on rakentamassa Padasjoelle uudet pelastus- ja sote-tilat, sekä nykyisen terveysaseman purkaminen.

– Vanhoille tiloille ei varmastikaan löydy käyttöä, vaan ne joudutaan alaskirjaamaan, pahimmassa tapauksessa purkamaan. Samaan aikaan jos puretaan nykyiset koulut, kunnan talous pettää aivan totaalisesti.

Räsäsen mielestä nykyiset koulut pitää säilyttää ja Pappilanmäen yhteyteen luoda moduuleilla lisätilaa. Kullasvuoreen tulisi varhaiskasvatus kokonaisuudessaan ja ainakin alkuvaiheessa luokat 1 ja 2, joille on aamuparkki ja iltapäiväkerho.

– Pappilanmäen ongelmakohdat alakerrassa kapseloidaan ja eristetään. Perusteknisesti rakennus on kohtuukunnossa ja kun miettii, että Lahden yhteiskoulu, lyseo ja Vuorikadun koulu on kaikki yli 130-vuotiaita ja edelleen käytössä.

Pienillä lukioilla ei ole tulevaisuutta:

– Kuinka kauan kunnalla on oikeus ylläpitää lukiota? Muutaman vuoden kuluttua se kytketään uudistuksessa osaksi toisen asteen koulutusta. Siihen loppuu pienten lukioiden lisä ja lukio-opetus Padasjoella.

Sauvakävelyä ja uintia

65 vuotta täyttäneen Räsäsen allakasta vapautui paljon aikaa, kun pitkä kunnallispoliittinen päätöksentekoura jäi taakse. Liikkuminen on aina ollut mieleistä ja nyt, hiihtokelejä odotellessa, on hyvä tehdä sauvakävelylenkkejä ja käydä uimassa. Järjestöpuolella työllistävät lähinnä Padasjoen Säästöpankkisäätiö, VPK ja Lähi-Tapiola:

– Ne saavat riittää tässä iässä.

Vaikuttaminen tapahtuu verkostoissa, jo valmisteluvaiheessa. Räsäsellä onkin ollut pitkään laaja tuttavapiiri, jota hän on aktiivisesti vaalinut. Esimerkiksi hyvinvointijohtaja Petri Virolaisen kanssa tulee käytyä metsällä ja maakuntajohdon kanssa vaikka pelimatseja katsomassa. Iso-Häkän kahvipöydässä on puhuttu paljon politiikkaa.

– Politiikanhoito on enimmäkseen muuta kuin kokoukset.

Siihen Räsänen on pettynyt, ettei Padasjoen Kokoomuksella ei ole yhtään varsinaista maakunnallista luottamuspaikkaa. Jo viime valtuustokaudella kokoomusedustus oli hyvin vähäistä.

Pienen kunnan pitäisi olla aktiivinen ulospäin. Komulaisen Teuvo korosti aina, että Padasjoenkin on hoidettava ulkopolitiikkaa.

Yksikin työpaikka on Padasjoelle kullanarvoinen. Lahden asukaslukuun suhteutettuna se merkitsisi 40 kaupunkilaistyöpaikkaa.

Uuteen pela-sote-rakennukseen pitää jo kiireesti valmistautua.

– Padasjoen on pidettävä huoli siitä, ettei toteutuminen ainakaan kunnasta ole kiinni. Tontti pitäisi olla kunnalla taskussa ja kaava kunnossa. Jotkut asiat lähtee yllättävän nopeasti liikkeelle, esimerkiksi Kullasvuori-Mainiemi sai aikanaan yllättäen aluerahaa, kun Hollolan logistiikkakeskus peruuntui.