Talousarvio ja strategia hyväksyttiin, samoin kouluhankkeen suunnitteluraha
Padasjoen kunnanvaltuusto hyväksyi maanantaina 10.11. vuoden 2026 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2026–2028 sekä oikeuttaa kunnanjohtajan tekemään talousarvioesitykseen teknisiä korjauksia.
Vaikka budjetti muutoin hyväksyttiin keskusteluitta, käytettiin puheenvuoroja koskien hallintosäännöstä poikkeavaa kouluhankkeen vastuutahoa.
Kouluhankkeen määrärahasta uumoiltiin etukäteen vääntöä, vaan toisin kävi – talousarvion mukana tuli hyväksyttyä ensi vuodellekin 200 000 euron suunnitteluraha ilman soraääniä.
Silja Savola piti puheen, jossa totesi Padasjoen tarvitsevan rohkeita tekoja.
– Padasjoki on risteyksessä. Talousarvion luvut, strategian tavoitteet ja suuret investoinnit – kuten uusi koulu – eivät ole numeroita tai hankkeita, vaan ne muodostavat yhdessä tulevaisuuden suunnan. Meidän on kysyttävä itseltämme: haluammeko olla itsenäinen, elinvoimainen kunta myös 2030-luvulla?
Savola mainitsi talousarvion olevan ennen kaikkea arvovalinta, joka kertoo, mitä pidämme tärkeänä. Tällä hetkellä menot kasvavat tuloja nopeammin, valtionosuudet alenevat ja väestö vähenee.
– On katsottava taloutta pitkällä tähtäimellä. Pienikin kunta voi olla vahva, mutta se vaatii pitkäjänteistä työtä.
Uusi koulu ei olisi Savolan mukaan vain opetustila, vaan yhteisön sydän. Se olisi suurin yksittäinen investointi vuosikymmeniin ja palvelisi koko kuntaa.
– Rakennuksen pitää olla muunneltava, energiatehokas ja mahdollistaa monikäyttö. On myös äärimmäisen tärkeää, että koululle suunnitellaan tilat paikallisille yhdistyksille. Nämä toimijat pitävät Padasjoen elinvoimaisena ja yhteisönä, joka tarjoaa tekemistä, osallisuutta ja tukea kaikenikäisille. Koulu voisi toimia kokoontumis- ja harrastuspaikkana – paikallisena olohuoneena, jossa koulupäivän jälkeen on nuorten kerhot, kulttuuritapahtumat, kokoukset ja harrastusryhmät. Näin koulu elää myös iltaisin ja viikonloppuisin.
Kouluhanke on Savolan mielestä myös viesti ulospäin: Padasjoki uskoo tulevaisuuteen.
– Koulu kertoo, että tänne kannattaa muuttaa, perustaa perhe ja yritys. Mutta samalla on pidettävä huoli siitä, että hankkeen laajuus ja kustannukset pysyvät hallinnassa. On parempi tehdä kestävä, mutta kohtuullinen ratkaisu kuin haaveilla liian suuresta ja horjuttaa kunnan taloutta. Meidän on oltava realistisia, mutta myös rohkeita.
Uudesta rakennuslaista Savola totesi, että paikallisen päätösvallan lisääminen tarjoaa kunnalle mahdollisuuden tehdä rakentamisesta houkuttelevampaa.
– Jos haluamme säilyttää itsenäisyytemme, meidän on oltava enemmän kuin hallinto, meidän on oltava yhteisö, missä kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja päätökset ovat linjassa kunnan tavoitteiden kanssa. Jokaisella päätöksellä on oltava yhteys kunnan strategisiin tavoitteisiin ja sen on oltava mitattavissa.
Investointimahdollisuudet ovat rajalliset
Puheenjohtaja Heikki Jaakkola (Kesk.) piti yhtenä suurena ongelmana väestön kehityssuuntaa, joka jatkaa alamäkeään. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Padasjoella on vuonna 2040 asukkaita 2256.
– Se on aika huolestuttavaa.
Myös kunnan teettämät painelaskelmat antavat aihetta huoleen: Jaakkola sanoi investontimahdollisuuksien olevan aika rajalliset.
– Yksi iso ongelma on se, että jos nykyiset rakennukset Pappilanmäki, Kullasvuori ja päiväkoti puretaan, 2,3 miljoonaa tulee alaskirjausta. Vie aika suuren loven jo kertyneestä ylijäämästä.
Jaakkola nosti esiin myös valtionosuuksien kehittymisen. Tämänhetkinen arvio on, että Padasjoen osuus vähenisi jopa 400 000 euroa. Hän tarttui myös tekstikohtaan, jossa kouluhankkeessa käytetään muusta investointiosasta poikkeavaa käytäntöä: hanke on kokonaisuudessaan kunnanhallituksen alainen investointihanke. Jaakkola esitti muutosta, jonka perusteella valtuusto olisi vastuussa hankkeesta.
Samaan tarttui Marko Pastila (Kok.). Hänkin toivoi, että valtuutetut pääsevät heti alussa hankkeeseen sisään ja vaikuttamaan siihen.
– Väestö ikääntyy ja vähenee. On päivänselvää, että tällä koulurakenteella jotakin sopeutusta on pakko tehdä. Me kaikki valtuutetut haluamme olla alusta lähtien mukana hankkeessa.
Pastila halusi myös välttää jojo-ilmiötä, jossa hanketta pomputellaan edestakaisin.
Sauli Kivinen (PS) komppasi puheenjohtajaa ja Pastilaa:
– Jos hanke menee pelkästään kunnanhallituksen silmien eteen, on se aika pieni piiri, joka asiasta päättää.
Kivinen toivoi myös säännöllisiä väliaikatietoja valtuutetuille siitä, missä hankkeessa mennään.
Kunnanjohtaja Juha Rehula totesi poikkeuksen olevan siinä, että hallintosäännön mukaan tekninen lautakunta olisi toimija hankkeessa.
– Lause pitää sisällään myös sen, että hankkeesta vastaa kunnanjohtaja.
Eeva-Maria Tidenberg (Vihr.) toivoi puheenvuorossaan, että valtuustolle tuodaan kaikki vaihtoehdot rahallisine vaikutuksineen, myös alaskirjaukset.
Jaakkola piti tärkeänä tutustumiskäyntien tekemistä koulun tehneisiin naapurikuntiin. Kuhmoisten koulua hän piti ”armotta liian pienenä Padasjoen tarpeisiin”. Hän myös totesi, että valtuustolle esitetyt vaihtoehdot ovat olleet määrärahaan nähden selvästi yli.
– Valtuustolla on oltava viimeinen sana, jos tähän hankkeeseen yleensä lähdetään. Se on suuri riskipäätös Padasjoelle ja kunnan itsenäisyydelle. Uudella koululla ei pystytä houkuttelemaan uusia asukkaita, koska naapureissa on jo uusia kouluja: se ei ole erottava tekijä.
Asko Ojala työllisyyslautakuntaan
Työllisyyslautakunnan jäsen on ehtinyt vaihtua jo moneen kertaan, vaikka valtuustokausi on vasta aluillaan. Nyt esityslistassa oli uuden varsinaisen jäsenen valitseminen Kati Granin tilalle. Esitystekstiin tehtiin heti tekninen korjaus, sillä valtuusto olikin jo aiemmin valinnut Kati Granin tilalle Laura Salosen. Korjaustekstin mukaisesti valtuusto myönsi eron Saloselle ja poisti virheellisen nimen Kati Gran korvaten sen Laura Salosella. Päijät-Hämeen työllisyysalueen työllisyyslautakuntaan uudeksi varsinaiseksi jäseneksi nimettiin Asko Ojala (PS).
Valtuusto merkitsi tiedokseen keskusvaalilautakunnan valinnat uusiksi varavaltuutetuiksi. Vihreistä varalle nousi Teea Hakulinen ja Perussuomalaisista Tiina Kaivolaisen. Molemmat ovat 2. sijaantulojärjestyksessä.
Valtuusto myönsi eron Eveliina Pykälistölle teknisen lautakunnan jaoston varajäsenyydestä. Vihreiden esitys tilalle valittavasta Seija Karevaarasta hyväksyttiin.
Valtuusto hyväksyi keskusteluitta uuden rakennusjärjestyksen ja vastaukset tarkastuslautakunnalle.
Hallintosäännön muutokset menivät läpi sellaisenaan. Muutostekstin mukaan mm. luottamushenkilöiden palkkiosääntöä ei sovelleta sellaisiin koulutus- ja tiedotustilaisuuksiin, joihin osallistutaan etäyhteydellä. Muutokset tulevat voimaan 1.12.
Valtuusto merkitsi tietoon saatetuksi osavuosikatsauksen ajalta 1.1.–31.8. Jaakkola nosti merkittävimpänä esiin valokuituyhtiöittämisen siirtymisen ensi vuodelle.
Kuluvan vuoden talousarviota oli tarpeen muuttaa investointien osalta. Suuret hankkeet –kohdan sitova kokonaismääräraha 1 540 000 euroa muutetaan 370 000 euroon ja Pienet talonrakennushankkeet 595 000 euroa 515 000 euroksi. Kohdassa Muut investoinnit vähennystä on 30 000 euroa ja irtaimistossa 20 000.
Veroprosentit entiset
Kunnanvaltuusto hyväksyi Padasjoki 2035 –strategian ”Muutakin kuin Mummola” vision, mission, arvot, painopisteet ja kärkihankkeet. Puheenjohtaja huomautti, että valtuusto tekee päätökset erikseen jokaisesta hankkeesta.
Vuoden 2026 tuloveroprosentti on yhä 8,4. Myös kiinteistöveroprosentit pysyvät valtuuston päätöksellä samoina: rakennusten 0,93, maapohjan 1,30, vakituisten asuinrakennusten 0,60, muiden asuinrakennusten 1,20 ja voimalaitosten 3,00. Ensi vuonna kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän 1,75 miljoonaa.
Valtuuston huoneentaulun päivitys tuli myös hyväksyttyä ilman keskusteluja. Tiedoksisaanti- tai muita asioita ei ollut.