Päijät-Hämeen Yrittäjien puheenjohtaja Heta Vihervirta-Vuontelo puhui torstaina 30.10. innostuneesti ajankohtaisista yrittäjäasioista Aijakassa.
Yrittäjäyhdistyksen ja kunnan yhteisessä aamiaistilaisuudessa kannustettiin erityisesti vastaamaan kuntabarometrikyselyyn, jossa Padasjoki viimeksi menestyi harmillisen heikosti.
– On ihan parasta, kun pääsee yrittäjien pariin. Padasjoella en ole hetkeen käynytkään.
Kuusi vuotta Päijät-Hämeen Yrittäjiä johtanut lahtelainen kiertää ahkerasti alueen kunnissa ja viimeksi hän on ollut puhumassa kuntayhteistyöstä kuntapäättäjille Orimattilassa ja Heinolassa. Seuraavaksi hän suuntaan Asikkalaan.
Jyväskyläläissyntyisellä Vihervirta-Vuontelolla on vertailupohjaa, sillä aiemmalla urallaan hän toimi finanssi- ja vakuutusalalla Etelä-Karjalassa, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla. Lisäksi viime vuonna hän toimi oman toimen ohella 9 kk veturina Kymen Yrittäjissä:
– Paljon on eroavaisuuksia maakunnissa. Meillä moni asia on todella hyvin; esimerkiksi kokomaakunnallinen kehitysyhtiö Ladec, sellaista ei ole missään muualla Suomessa.
Aluehallintouudistus tulee voimaan vuoden alusta. Siinä Päijät-Häme on liitetty Kymeen ja Etelä-Karjalaan. Yhteensä Suomeen tulee 10 elinvoimakeskusta.
Maakunnallinen yrittäjäjärjestö kannatti ministeriön ensimmäistä ehdotusta, jossa Päijät-Häme olisi kuulunut Uudenmaan elinvoimakeskukseen.
– Uusimaa halusi pysyä omana alueenaan. Toinen looginen vaihtoehto oli Kanta-Häme, onhan meillä yhteinen vaalipiirikin, mutta Kanta-Häme meni yhteen Pirkanmaan kanssa.
Vihervirta-Vuontelo myöntää, että tuleva rajaus ei ollut ihanteellisin Päijät-Hämeelle, mutta asian kanssa on vain opittava elämään ja pidettävä huoli siitä, että euroja virtaa myös tännepäin.
Oppilaitosyhteistyö on keskeisessä roolissa, kun haetaan osaajia. Erityiskehuja sai Salpaus ketteryydestään. Työmarkkinoiden kysyntää ja tarjontaa myös kohtautetaan erilaisissa tilaisuuksissa.
”Yrittäjyys on elinehto kunnan olemassaololle”
Yrittäjäjärjestön johtonainen on ollut puhumassa myös useissa valtuustoseminaareissa.
– Kunta tarvitsee yrittäjiä, mutta myös te tarvitsette kuntaa. Yrittäjäystävällisyys ei saa jäädä sanahelinäksi, vaan kunnan on tärkeää tehdä sellaisia päätöksiä, että yrittäjän on mahdollisimman hyvä yrittää. Sitä kautta tulee työpaikat, ostovoimaa, verotuloja – pyörä pyörii ja tuo elinvoimaa koko kuntaan.
Työnantajayritysten määrä on koko 2000-luvun laskenut, mutta yksinyrittäjien määrä on kasvanut roimasti. Byrokratian ja riskien vuoksi työntekijöitä ei palkata, vaan moni ostaa palveluja toisilta yrityksiltä. 96 % maan yrityksistä on alle 10 hengen yrityksiä ja 80 % alueen yrityksistä perheyrityksiä.
Joka toinen vuosi tehdään kuntayhteistyötä luotaava Kuntabarometri-kysely. Keväällä se on taas käsillä ja Vihervirta-Vuontelo kannusti kovasti kaikkia yrittäjiä vastaamaan ja linkkaamaan kyselystä myös muille.
– Se on väline siihen, että pystymme kunnan kanssa käymään vuoropuhelua aiheesta. Mitä enemmän vastauksia, sitä vaikuttavampi on tulos. Tähän on nyt syytä satsata.
Vuonna 2024 Padasjoella oli vain 14 vastaajaa, eikä edelliskerrallakaan vuonna 2022 ollut kuin 17 padasjokelaisvastausta. Viimevuotinen on maakunnan toiseksi heikoin vastausmäärä ja koko maassa pienten kuntien sarjassa Padasjoki oli sijalla 143, kun pikkukuntia oli kaikkiaan 183.
Päätöksenteon yrityslähtöisyys oli Padasjoella (2,71) alle maan keskiarvon (3,22). Samoin yritysvaikutusten huomiointi jäi reilusti alle keskiarvon. Suositteluhalukkuus oli Padasjoella –36, kun koko maassa luku oli –4. On kuitenkin hyvä muistaa, että vastaajia oli vain 14, vaikka toki jokainen vastaus on tärkeä.
– Päijät-Hämeen kokonaisvastausmäärä nousi voimakkaasti. Orimattila, joka oli edelliskerralla viimeinen, panosti voimakkaasti ja oli nyt ylivoimainen ykkönen. Se vaati systemaattista jalkatyötä ja palautteen keräämistä.