Hanke pyrkii parantamaan Suomenjoen tilaa
Kaunis ruskamaisema peittyi lokakuisena aamuna sateeseen, mutta maanomistajat odottivat sovitusti kohtaamispaikalla. Maastoon jalkauduttiin MHY Päijät-Hämeen luonnonhoidon asiantuntija Jyrki Mäkirannan johdolla. Kohteena olivat Parlammin yläpuolisen valuma-alueen suometsät.
– Tarkistamme nämä Kunnos-mallinnuksen rakenteiden paikat, että ovatko nämä suunnitelmat toteutuskelpoisia, kertoo Mäkiranta.
Porasan alueella kahden päivän aikana tehtyjä maastokatselmuksia edelsi vuoden aikana kolme maanomistajatapaamista. Näistä viimeisimmässä esiteltiin Kunnos-mallinnuksen tuloksia.
Mallinnuksen toteutti Tapio Palvelut Oy ja se valmistui syyskuun lopussa. Töiden tilaajana oli Kuohi-Nerosjärven suojeluyhdistyksen Suomenjoen valuma-aluesuunnittelu 1 -hanke.
– Maanomistajat toivoivat meiltä tietoja vesiensuojelurakenteiden kustannuksista, vaikutuksista vesistöön ja metsänkasvatukseen sekä kunnossapitovelvoitteista. Näihin kysymyksiin olemme hakeneet vastauksia teettämällä mallinnuksen, Kuohi-Nerosjärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Aarno Kononen kertoi.
Mallinnus perustuu useissa eri tietojärjestelmissä oleviin aineistoihin ja tuottaa valitusta alueesta tarpeellista pohjatietoa. Suuri osa tästä on sellaista, mitä ei maastossa pystytä havainnoimaan. Toisaalta kaikkea tietoa ei järjestelmissä ole ja siksi maastokäynti yhdessä maanomistajan kanssa on välttämätön kokonaiskuvan muodostamiseksi.
– Kaikki mallinnuksen paikat eivät osoittautuneet sopiviksi. Näin voikin olla, mallinnus antaa vaihtoehtoja ja maastossa vasta näkee, mitä voidaan toteuttaa. Suunnittelulle tärkeät maanomistajan näkemykset selviävät näin myös, Mäkiranta sanoi katselmusten jälkeen.
Joissakin ojissa veden virtaus on niin vähäistä, että ehdotettu pohjakynnys olisi tarpeeton. Toisaalla rakenne olisi sopiva siirtämällä sijaintia jonkin verran. Maastossa esiin nousi myös uusia ehdotuksia.
Maanomistajat ovat avainasemassa
Suomenjoen valuma-aluesuunnittelu -hankkeessa lähdettiin ensin liikkeelle Suomenjoen latvoilta, Parlammin yläpuoliselta alueelta.
– Tällä alueella tehtävät toimenpiteet parantavat todennäköisesti eniten juuri Parlammin tilaa, katselmukseen osallistunut maanomistaja Janne Luukko sanoi.
Kunnos-mallinnus teetettiin samalla kuitenkin koko Suomenjoen valuma-alueelta, sillä tietojen haku koko alueelta yhdellä kertaa säästi työtä ja kustannuksia. Maanomistajayhteistyötä käynnistetään Parlammin ja Nerosjärven välisellä alueella lähiaikoina.
Luukko osallistuu hankkeeseen myös MTK Padasjoen edustajana. Hän on yksi eri sidosryhmistä koostuvan hankeryhmän jäsen.
– Paine metsätaloutta kohtaan on tällä hetkellä kovaa. Erilaiset vastuut ja velvoitteet mietityttävät maanomistajia. Tässä hankkeessa lähestymistapa on ollut hyvä. Ensin keskustellaan ja edetään yhteistyössä, päätösten aika tulee sitten, kun kaikki on selvää.
Käytössä uutta tutkimustietoa
Vesienhoidossa tuloksia saavutetaan pitkäjänteisesti vain vähentämällä valuma-alueilta tulevaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Tästä hyötyvät myös maanomistajat, sillä ravinteet ja kasvualusta tarvitaan viljelykasvien ja puiden käyttöön. Käytössä olleet menetelmät eivät aina tue tätä tavoitetta.
– Siitä ei ole kauan, kun metsiin kaivettiin jopa yli metrin syvyisiä ojia. Nykytiedon valossa suositeltu syvyys olisi puolesta metristä vajaaseen metriin. Liian syvät ojat saattavat haitata metsänkasvua sekä tuottavat vesistö- ja ilmastopäästöjä, sanoo Mäkiranta.
Suomenjoen valuma-alueen hankkeissa jalkautetaan uutta tietoa käytäntöön etsimällä kaikki voittaa -ratkaisuja.
– Tavoitteena on toteuttaa sopiviksi todetut rakenteet Metsäkeskuksen tuella Metka-hankkeen kautta.
Suomenjoki
- pituus noin 11 km
- luusuan yläpuolisen valuma-alueen laajuus on 356 km2, siihen kuuluvat myös Hauhon reitin ylimmät järvet Vesijako, Vehkajärvi ja Lummene
- joki alkaa Parlammista ja päättyy Nerosjärveen
Kuohi-Nerosjärven suojeluyhdistys
- perustettu vuonna 1986
- viime vuosina yhdistys on suunnannut työtään valuma-aluelähtöiseen vesienhoitoon. Suomenjoen valuma-alue on keskeinen kohde myös Nerosjärven tilan parantamisen kannalta, sillä joki tuo suurimman osan järveen saapuvasta vedestä.
- Pro Suomenjoki -hankkeen rahoittajana on Hämeen ELY-keskus. Kunnos-mallinnus ja maastokatselmukset toteutetaan Suomenjoen valuma-aluesuunnittelu 1 -hankkeessa,njonka päärahoittajana on Päijänne-Leader ry. Lisäksi tukijoina ovat OP Järvi-Häme ja Vanajavesikeskus
- Suomenjoen valuma-alueen Kunnos-mallinnuk- sen toteuttajana oli Tapio Palvelut Oy. Mallinnus koostuu paikkatietoaineistojen koostamisesta, ojien kunnon tarkastelusta ja kuivavarojen tulkinnasta, mahdollisten vesiensuojelurakenteiden paikkojen määrittelystä sekä niiden vaikutusten arvioinnista ja priorisoinnista.