Padasjoen Luonnonlaki syntyi Kestävän kehityksen projektin (1991–1993) aikana ja se oli yksi projektin kolmesta tukijalasta. Muut tukijalat olivat ympäristötieto ja -kasvatus, tutkimukset ja selvitykset sekä kokeilut ja kilpailut.
Luonnonlaki on kunnan toimintaa ohjaava ja velvoittava kestävän kehityksen kunnallinen peruskirja. Projektin ohjausryhmän puheenjohtaja, professori Martti Markkula vaikutti ratkaisevasti Luonnonlain syntymiseen. Kunnanhallituksen esitys Luonnonlaiksi julkistettiin Maailman ympäristöpäivänä 5.6.1991. Viranomaisilla, järjestöillä, kuntalaisilla ja loma-asukkailla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä.
– Kannanottoja tuli 13 ja ne otettiin huomioon Luonnonlain valmistelussa. Kunnanvaltuusto hyväksyi Luonnonlain 13.8.1992 ja se tuli voimaan 1.9.1992, muistaa entinen ympäristösihteeri Armi Tukia.
Luonnonlaki velvoittaa kunnan ja kuntalaisten ottamaan toiminnassaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet. Sen soveltaminen kunnan toimintaan edellyttää, että jokainen hallintokunta miettii toimintaansa kestävän kehityksen näkökulmista: ekologisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Hallintokunnat miettivät toimintaansa sisältöä ja käytännön toimintaa, kuten esimerkiksi jätehuoltoa, hankintoja, ympäristökasvatusta ja energiankäyttöä.
– Luonnonlaki sisällytettiin kuntasuunnitelmaan, talousarvioon ja ympäristönvaikutustenarviointeihin. Kunnan antamat lausunnot nojautuivat Luonnonlakiin. Luonnonlain toteutumista kunnan suunnitelmissa ja päätöksissä seurattiin. Hallintokunnat arvioivat itse, miten heidän suunnitelmansa ja päätöksensä toteuttivat Luonnonlakia. Tämä toteutui Kestävän kehityksen projektin aikana.
Kestävän kehityksen projektin taustaa
Kestävän kehityksen projektin isä oli Padasjoen silloinen kunnanjohtaja Teuvo Komulainen. Hän perehtyi Bruntlandin komission vaikutusvaltaiseen raporttiin ”Yhteinen tulevaisuutemme”, joka julkaistiin vuonna 1987. Norjan pääministeri Gro Harlem Bruntland johti YK:n Maailman ympäristö- ja kehityskomissiota, joka tutki ympäristöongelmien ja taloudellisen kehityksen yhteyksiä sekä pyrki luomaan strategioita niiden ratkaisemiseksi samanaikaisesti.
Ekologisen kestävyyden tavoite oli maapallon rajallisten luonnonvarojen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Sosiaalinen kestävyys piti sisällään ihmisten ja yhteiskuntien hyvinvoinnin, tasa-arvon, terveyden ja sivistymisen edistämisen, taloudellinen kestävyys puolestaan talousjärjestelmien tasapainoisen kehittämisen niin, että hyvinvointia tuotetaan ilman luonnonvarojen ylikulutusta tai velkaantumista.
Ympäristöopas jaettiin joka talouteen
Kestävän kehityksen projektin tavoitteena oli puhtaampi, viihtyisämpi ja elinvoimaisempi Padasjoki.
– Kestävän kehityksen periaatteet luovat mahdollisuuksia kunnan kehittämiselle ja luovat kiinnostusta kestävän kehityksen mukaisesti toimivien yritysten sijoittumiseksi Padasjoelle. Kunnan asukkaat haluttiin saada tekemään päivittäin valintoja ympäristön hyväksi.
Päiväkodin henkilökunta teki luonto- ja ympäristökasvatusohjelman. Peruskoulun opetussuunnitelma tarkistettiin kestävän kehityksen mukaiseksi. Lukiossa toimi ympäristökerho. Kirjastossa kerättiin luettelo 1990-luvun kirjallisuudesta, jonka aiheena olivat ympäristökysymykset sekä luonto ja tulevaisuus. Lisäksi kirjastossa oli erilaisia aiheeseen liittyviä näyttelyjä.
Kauppojen ekoviikoilla tuotiin esille ympäristöä vähemmän kuormittavia tuotteita. Tällöin oli myös kuluttajavalistusiltoja ja aihetta käsiteltiin kouluissa. Ekoviikot huipentuivat yläasteella olleeseen suureen kierrätystapahtumaan, jossa oli lukuisia kirpputoreja. Lukion ympäristökerholaisten tekemä kuluttajavalistusnäyttely oli esillä Ahjolassa ja Kirkonkylän ala-asteella.
Padasjoen metsistä, vesistä sekä kallio- ja maaperästä tehtiin näyttelyt, jotka olivat esillä kaikissa kouluissa ja kirjastossa.
Kunnan hankinnoista tehtiin opas ”Vaikuta valinnoillasi”. Kompostoinnista tehtiin opas ”Helpot kompostointiohjeet”. Kuntalaisten ympäristöopas jaettiin joka talouteen.
Projektin alussa ja lopussa selvitettiin kuntalaisten ympäristötietoisuutta, käsityksiä maailmanlaajuisista, valtakunnallisista ja paikallisista ympäristöongelmista, elämän eri osa-alueiden arvostusta, omakohtaisia valmiuksia ympäristöongelmien vähentämiseksi, odotuksia kunnan toimenpiteistä sekä mielipiteitä kunnan ympäristönhuollon nykytasosta, kestävän kehityksen merkityksestä ja Padasjoesta kestävän kehityksen kuntana.
Ympäristöselvitys ja hoitosuunnitelmia
Loma-asutusta kestävän kehityksen eri näkökulmista selvitti Maria Vihman pro gradu -työ ”Loma-asutus ja kestävä kehitys Padasjoella”. Selvitykseen on mm. koottu loma-asukkailta tulleet toivomukset tuotteista ja palveluista. Niiden perusteella toteutettiin heti Padasjoen suoramyyntiluettelo, joka lähetettiin kaikille kuntalaisille ja loma-asukkaille.
Jyväskylän yliopisto teki Padasjoen ympäristön tilan perusselvityksen. Se oli apuna valittaessa mittareita ympäristön tilan seurantaan.
– Maaseutukeskus teki jokaiselle maatilalle tilakohtaisen ympäristönhoitosuunnitelman projektin aikana. Piiriagrologi kartoitti tilan isäntäväen kanssa tuotanto-olosuhteet ja kirjasi tarvittavat toimenpiteet ja niiden ajoituksen. Neuvonnalla pyrittiin maatalouden vesistökuormituksen vähentämiseen, kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käytön tarkentamiseen, jätehuollon parantamiseen ja maaseudun ympäristön tilan kohentumiseen. Suunnitelmia tehtiin 103.
Padasjoen ilmanlaadun esiselvityksessä tarkasteltiin lämmityksen, liikenteen, maatalouden, teollisuuden ja kaukokulkeutuman vaikutusta ilman laatuun.
Päivi Hokan sosiologian pro gradu -työssä pohdittiin mm. kestävän kehityksen sosiaalista ulottuvuutta, kestävän kehityksen ja maaseudun yhteyksiä sekä kestävän kehityksen edellytyksiä käytännössä kolmessa kylässä.
Padasjoella oli kesällä 1992 enduron MM-osakilpailu, joka suunniteltiin käyttäen ympäristövaikutuksien arviointia. YVA-selostus oli päätöksenteon pohjana, kun ympäristölautakunta käsitteli endurokilpailun lupaa. Kilpailun vaikutusta ympäristöön seurattiin erilaisilla tutkimuksilla. Kasvillisuuden osalta seuranta jatkui 2 vuotta.
Ekokyläkin suunnitteilla
Jätehuoltoa kehitettiin hankkimalla kyliin hyötyjäteastiat paperille ja lasille. Kierrätyskeskus aloitti toimintansa Timolassa syyskuussa 1991. Kierrätyskeskus on toiminut Padasjoella siitä lähtien, toiminnan järjestäjä on vaihtunut.
– Kestävän kehityksen kylä –hankkeessa oli tarkoituksena saada aikaan maaseutuoloissa kylämäinen taloryhmä (noin 40 pientaloa), joka alueen käytössä sekä rakennuksien ja elämäntapojen puolesta toteuttaisi mahdollisimman laajasti kestävän kehityksen periaatteita. Kylän aluevaihtoehdoista tekivät ympäristövaikutusten arvioinnin Helsingin yliopiston maankäytön ekonomian opiskelijat. Sen pohjalta kunnanvaltuusto valitsi alueen elokuussa 1992, sanoo Tukia.
– Mahdollisten tulevien asukkaiden kanssa tehtiin alueen esisuunnittelu, jota esiteltiin Lahden asuntomessuilla kesällä1993. Kestävän kehityksen kylä oli Ympäristöministeriön kokeiluhanke, joka liittyi yhtenä seurantakohteena Teknillisen korkeakoulun Rakennetun ympäristön tutkimuslaitoksessa olleeseen tutkimusohjelmaan. Se käsitteli kestävän kehityksen periaatteita asumisessa ja yhdyskuntien suunnittelussa. Hanke ei valitettavasti toteutunut, koska ei löytynyt riittävästi halukkuutta sitoutua oman pientalon rakentamiseen kylään.
Vihreän yrityssektorin vahvistamiseksi ja ympäristöystävällisen tuotannon aikaansaamiseksi Padasjoen kunta julisti yhdessä Pohjola-yhtiön ja Suomen Kuvalehden kanssa keksintökilpailun Suomi Keksii. Palkintosumma oli yhteensä 250 000 markkaa.
Ehdotuksia kilpailuun tuli yli 400. Ensimmäisen palkinnon voitti savukaasuista typen ja rikin yhdisteet poistava separoiva elektronisuihkusuodatin, jonka poistamat typpiyhdisteet soveltuivat lannoitteiden raaka-aineeksi.