Elokuussa aloittanut Päijät-Hämeen hyvinvointialueen pelastusjohtaja Mira Leinonen kävi maanantaina 6.10. Padasjoella tutustumassa pelastustoimen palvelujen järjestämiseen paikallistasolla. Paloasemalla kävi myös aluehallituksen puheenjohtaja Minna Lampinen, jolla on ollut kauden alussa agendana ”Kutsu Minna kylään” eli tarkoitus on käydä töissä joka kunnassa.

– Tuntuu, että alueen asukkailla ei ole vielä hirveän selkeää käsitystä siitä, mitä tekee hyvinvointialue ja mitä tekee kunta. Aika usein ne menevät sekaisin, toteaa Lampinen.
– On tosi tärkeää myös jalkautua sinne, missä työntekijät ovat ja näyttää, ettei me päättäjät olla missään norsunluutornissa. Samalla annetaan päätöksenteolle kasvot ja tuetaan alueellista tasa-arvoa.
Leinonen käy läpi kaikki alueen paloasemat tehtävineen. Padasjoelle hän antoi positiivista palautetta:

– Meidän sidosryhmiltäkin tulee hyvää palautetta siitä, että kuinka ammattitaitoista ja sitoutunutta porukkaa meillä täällä on. Kyllä se näkyy myös toiminnan tuloksissa.
Palokunnassa on hyvä henki, mutta puitteet ovat ajastaan jäljessä. Parhaillaan odotetaankin valtion rahoituspäätöstä uuden pela-sote-keskuksen rakentamiseksi; hyvinvointialueella on Leinosen mukaan valmius ja halu asiaa edistää.
Valtiolta enemmän luottoa alueille
Lampinen mainitsee, että aika kova ohjaus on ministeriön taholta. Rahoitusmalli kaipaisi muutosta.
– Toivon, että luotettaisiin alueiden kykyyn itse tehdä ja toimia. Jokainen tuntee oman alueensa parhaiten.
Hyvinvointialueella on vajaa 100 miljoonaa euroa alijäämää, joka pitäisi kattaa. Ensi vuosi näyttää hyvältä, ylijäämää arvioidaan kertyvän reilu 7 miljoonaa.
– Mutta se vaatii lankulle osumista.
Kesäkuussa hallituksen puheenjohtajana aloittanut Lampinen on ollut aiemmin kuntapäättäjänä Lahdessa. Hän korostaa kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyötä.

– Emme ole irrallisia, meillä on samat asukkaat. Juuri oli puheenjohtajafoorumi ja yhdyspintaneuvottelukunta, ja yhdessä päätettiin ne kärjet, mihin keskitytään: liikunta ja terveet elämäntavat sekä lapset, nuoret ja koulutukseen kiinnittyminen.
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tämänhetkisen tiedon mukaan säilymässä Padasjoella. Teknologiasta saadaan lähivuosina yhä isompaa tukea käytännön hoivatyöhön: lähivuosina alueen 8000 työntekijästä tuhat eläköityy seuraavan vuosikymmenen aikana.
Lampisen mukaan alueen päätöksenteossa ei puoluepolitiikka juurikaan näy, eivätkä päättäjien asuinpaikat korostu. Leikkausjonoja on saatu lyhyemmiksi ja tekeillä oleva talousarvio keskusteluttaa.
– On ollut mielenkiintoinen kauden alku. Harva pääsee tekemään täysipäiväisesti työkseen omaa intohimoaan ja harrastustaan.
