Hömpänpömpälläkin merkitystä hyvinvoinnille ★

Kunnanjohtaja Juha Rehula oli puhumassa Olkkarilla vapaaehtoistoiminnasta kunnassa sopivasti aiheeseen liittyen juuri valtakunnallisena Seurapaitapäivänä, tiistaina 23.9.

Lahden Mailaveikkojen puheenjohtajana toimivalla kunnanjohtajalla oli vuodesta 1929 toimineen seuran sinivalkoinen verryttelytakki päällä. 

Kunnanjohtajan mukaan Suomi on yhdistysten luvattu maa ja Padasjoellakin on vuoden sisään perustettu kaksi uutta yhdistystä.

– Vapaaehtoistoiminnan ja yhdistysten merkitys on Padasjoellakin oikeasti iso. Vapaaehtoistyön skaala on laaja: toisella reunalla ovat hömpänpömppäyhdistykset ja toisella reunalla on VPK:n hälytysosasto, joka toimii yhteiskunnan rakenteiden ytimessä ja vastaa sopimuspohjalta vapaaehtoistyönä palo- ja pelastustoimesta. Osastoon kuuluu 38 miestä, jotka ovat ensivasteena ennen ambulanssia paikalla, kun jotakin ikävää tapahtuu.

Rehula ei yhtään vähätellyt hömpänpömppätoimintaa, sillä myös sillä on oma iso merkityksensä ihmisten hyvinvoinnin kannalta.

– Vapaaehtoistyö on aina merkittävää. Siinä mukana olevat saavat siitä jotakin, sellaista mitä muuten eivät saa. Itsekin saan hyvän mielen, kun käyn laittamassa 67-vuotiaille pesäpalloilijoille mitalit kaulaan kesäkauden päättyessä.

Myös yleisön joukosta korostettiin hömpänpömpän hyviä vaikutuksia: Markku Hyypän tutkimuksen mukaan kansalaisaktiivisuus, luottamus ja yhteisöllisyys muodostavat yhdessä sosiaaliseksi pääomaksi kutsuttavan käsitteen, joka puolestaan parantaa kansanterveyttä ja pidentää elinikää.

Kunnanjohtaja kertoi kysyneensä tekoälyltä, mitä se tietää vapaaehtoistyöstä Padasjoella.

– Se tiesi seurakunnan vapaaehtoistyöstä ja pitäjän yhdeksästä aktiivisesti toimivasta kyläyhdistyksestä, mutta ei tiennyt mitään esimerkiksi Padasjoen Yrityksestä.

Tapahtumat tuovat väen yhteen

Pitäjän lukuisat tapahtumat, varsinkin kesäaikaan, tuovat vapaa-ajan asukkaat ja täällä vakituisesti asuvat yhteen. Kyläyhdistysten aktiivinen toiminta osoittaa muille, että elämää on ruutukaava-alueen ulkopuolellakin, lisäksi kyläyhdistykset suorittavat edunvalvontaa.

Useissa yhdistyksissä valitellaan aktiivisten pientä määrää. Kokouksissa syntyy värikkäitä ideoita, mutta toteuttajia ilmaantuu paikalle vain vähän.

– Jos joka kylältä löytyy viisi aktiivitoimijaa, se tekee yhdeksällä kerrottuna 45. Ja se on paljon se.

Ideoiden ja talkoolaisten lisäksi yhdistykset tarvitsevat rahaa. Rehulan mukaan kunnan myöntämiä seura-avustuksia tai talkoorahoja ei olla ensimmäisenä leikkaamassa.

– Pienillä euromäärällä saadaan paljon näkyvää aikaan. Lisäksi muistuttaisin, että Kotiseututalo on toistaiseksi yhdistysten käytössä veloituksetta.

Aktiivien jaksamisesta oltiin myös huolissaan. Luonnollista rotaatiota on jo tapahtunut osassa kyläyhdistyksiä.

– Olisi hyvä, että jo yhdistyksen säännöissä olisi määrätty, kuinka kauan puheenjohtaja voi toimia kerrallaan. Ja vaikka muutaman vuoden päästä palaisikin yhdistyksen keulapaikalle, pieni huili välissä tekee hyvää.

Scroll to Top