Keväällä toteutettuun kylä- ja kyläturvallisuus kyselyyn vastasi liki 580 henkilöä. Naisia vastanneista oli 64.3 % ja 51,3 % kuului ikäryhmään 31–46 vuotta. Vastaajista 42 % asui vakituisesti Padasjoella, loput kokivat olevansa osa-aikaisia asukkaita tai vapaa-ajan asukkaita. 26,6 % vapaa-ajan asukkaista ja osa-aikaisesta asukkaista koki haluavansa asua vakituisesti kylällä, jossa vapaa-ajanpaikka sijaitsee.
Eniten kyselyyn vastasivat kasiniemeläiset ja Kasiniemen vapaa-ajan asukkaat (liki 100 vastausta) hyvänä kakkosena tuli Kellosalmella, Virmailassa ja Seitniemellä (yli 90 vastausta) asuvat ja vapaa-aikaansa siellä viettävät. Kolmanneksi eniten vastauksia tuli henkilöltä, joiden vapaa-ajan asunto tai asunto sijaitsee kirkonkylällä (90 vastausta). Vastaajista 270 oli vapaa-ajan asukkaita ja 50 vastaajista kokee olevansa osa-aikaisia asukkaita.
Kylässä viihtymisen, sinne muuttamisen ja pysyvän asumisen kannalta tärkeänä asioina vastaajat pitivät luontoa ja vesistöjä, omaa rauhaa sekä tontin/kiinteistön sijaintia ja hintaa. Vähiten tärkeänä pidettiin työpaikkaa kylässä.
Kohtaan, jokin muu, mikä, tuli monenlaisia vastauksia. Eniten viihtyisyyttä lisäävinä asioina pidettiin palveluja. Useissa vastauksissa otettiin myös kantaa kaavailtuihin tuulivoimaloihin: ” Olen nauttimassa Padasjoella luonnon rauhasta nyt minun rauhaani uhkaa uskomattomat suunnitelmat rakentaa isoja tuulivoimaloita. Käsittämätöntä typeryyttä Padasjoen päättäjiltä pilata kaunis kunta. Ei me olla tultu Padasjoelle tuulivoimaloita ihailemaan.”
Vastaajista 67,4 % piti kylänsä ilmapiiriä hyvänä ja yhteistyö toimi kyläläisten kesken 60 % mielestä hyvin. 70.3 % piti yhteisiä tapahtumia hyvinä ja talkoita kannatti vastaajista tasan puolet. ”Valitettavasti aikaa ei riitä kaikkien kiinnostavien tapahtumien kiertämiseen jota Padasjoella kesäaikaan järjestetään.”
Kylillä on hyvin vuokrattavia tiloja sekä liikunta- ja virkistysreittejä. Vastaajat kokivat myös, että harrasteporukoita ja juttukavereita löytyy. Liki 200 vastaajaa toivoi kylällensä yhteisiä jätekimppapisteitä. Muuten vastaajat toivovat muun muassa parempaa asiointiliikennettä, myymäläautoa ja kirjastoautoa. Löytyypä toivelistalta rakkauskerhokin ja sisäurheiluhalli.
Noin 420 vastaajista on sitä mieltä, että kylällä on turvallista olla ja liikkua. Vaaran paikoiksi nimettiin lähinnä huonot tiet ja liian kovaa nopeutta ajavat autoilijat, myös katuvaloja toivottiin ja liikenneympyrää Taulun risteykseen.
Kyliä pidetään pääsääntöisesti turvallisena myös ikäihmisille mutta ambulanssin odotusajan pituus huolestuttaa: ”Ambulanssin saaminen paikalle askarruttaa etenkin, jos se tulee Vääksystä asti.” Myös sähkökatkot ja puhelinyhteyksien häiriöt mietityttivät vastaajia.
51,3 % vastaajista koki suurimmaksi uhaksi turvallisuuteen liittyen avun saannin tapaturma- ja sairauskohtauksen sattuessa. Kyläteiden turvallisuus huolestutti paljon 35.6 % vastaajista ja sähköt 32.2 %. Luonnonolot, petoeläimet, liukkaus, ilkivalta ja rikollisuus huolestuttivat vastaajia yllättävän vähän.
Liikennettä ja liikennekulttuuria kommentoitiin muun muassa näin: ”Ajetaan liian lujaa ja tiet ovat huonossa kunnossa.”
Kylien verkkoyhteyksien toiminnasta oltiin montaa mieltä: ”ajoittain katkoksia, ei valittamista, toimii, EOS, hyvin toimii, aika hyvin toimii, puhelin toimii ainakin, meillä toimii ja ehdottomasti ei toimi ”.
Tiedotusta lisää
Liki puolet kotitalouksista on varautunut häiriötilanteisiin. Kotitaloudet ovat varautuneet muun muassa sammutuspeittein, ensiaputarvikkein sekä varaamalla riittävästi lämmityspuita sekä pattereita radioon ja taskulamppuihin.
Vastaajista noin 250 tietää mistä kylältä tarvittaessa saa apua. Noin 180 vastaajaa ei tiedä mistä saisi apua tai tukea. Yli 300 vastaajista pitää päivittäin tai viikoittain yhteyttä läheisiin tai naapureihin. Vain noin 30 vastaajista tuntee itsensä usein yksinäiseksi ja vain parikymmentä henkilöä tuntee, että naapuriavulle tai tukihenkilölle olisi tarvetta.
Noin 250 vastaajista olisi valmis tuottamaan korvausta vastaan jotain palveluja omalla kylällään tai tarvitsisi itse jotain palvelua. Eniten ollaan valmiita tuottamaan kuljetusapua, kaupassa käyntiapua ja pienimuotoista avustamista piha- ja puutarhatöissä, mutta myös digineuvontaa, käännöspalveluita ja avustamista laki- ja sopimusasioissa ollaan valmiita tarjoamaan. Eniten apua kaivattaisiin lumitöihin, polttopuiden tekoon ja remontteihin.
Kun kysyttiin, että onko kiinnostunut osallistumaan kyläturvallista parantavaan vapaaehtoistyöhön tai koulutukseen, kyliltä löytyi yllättävän paljon ensiavun taitajia.
Kylien turvallisuutta haluttaisiin lisätä parantamalla tietoliikenne- ja puhelinyhteyksiä ja tiedottamista sekä hidastamalla nopeusrajoituksia. ” Pitäisin maantien paremmassa kunnossa ja antaisin kaikille lomakkeen, josta löytyvät tärkeät puhelinnumerot hätätilanteita varten.”
Häiriötilanteessa ollaan valmiita lainaamaan moottorisahoja, aggregaatteja ja traktoreita tarpeen tullen.
Kyselyn tiedottamisosiossa kritisoitiin Facebookin käyttöä. ”Postin tai sähköpostin kautta, pelkkä Facebook ei tavoita kaikkia” ja ” Kaikki ei ole netissä, ilmoitustaulut rokkaa edelleen.”
Tiedotusta vastaajien mm. hankkimalla kylälle aktiivisen ilmoitustaulun. ” Sosiaalisen median ulkopuolella olevien ihmisten tiedottamista pitäisi parantaa, ehkä WhatsApp-ryhmän avulla.”
Vastaajista noin 220 on sitä mieltä, että kyläyhdistys edustaa hyvin kyläänsä ja sen asukkaita. 67,5 % vastaajista on tyytyväisiä kyläyhdistyksen järjestämiin tapahtumiin ja 67.3% vastaajista on tyytyväinen kyläyhdistysten toimintaan yleisesti. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat kyläyhdistysten kotisivut, sekä kurssit ja harrastustoiminta.