Seurakuntariidassa tapahtui viime viikolla uusi käänne, kun kappeliseurakunnan puheenjohtaja Essi Nieminen teki poliisille tutkintapyynnön kirkkoherra Timo Huttusesta. Niemiseltä vaaditaan selvitystä Asikkalan vierailusta, jossa oli tarkoitus tunnustella alustavasti yhteistyömahdollisuuksia naapuriseurakunnan kanssa.
– Emmehän olisi voineet lähteä eroa edes selvittämään, jos ei ensin olisi ollut suunnitelmaa siitä, miten seurakunnan toiminnot jatkossa järjestetään. Ja eihän liitokseen vieneitä Padasjoen luottamusihmisiäkään laiteta vastuuseen, vaikka he vaihtoivat oman seurakunnan huonompaan ja luovuttivat Padasjoen seurakunnan omaisuuden Hollolan käsiin ilman mitään ehtoja, ihmettelee Nieminen.
– Pyysin toistuvasti syksyn aikana kirkkoherralta, että keskusteltaisiin, mutta hän ei antanut monista pyynnöistä huolimatta tällaista mahdollisuutta. Silloin ei auttanut muu kuin ryhtyä valmistelemaan eroaloitetta, jota Timo Huttunen itse minulta kesäkuussa pyysi.
Nieminen oli ensin yhteydessä tuomiokapituliin ja tammikuussa hän kävi kolmen muun padasjokelaisluottamushenkilön kanssa Asikkalassa.
– Mitään neuvotteluita emme käyneet, vaikka minua syytetään sellaisesta ja vaaditaan selvitystä. Ei ole olemassa muistiota, pöytäkirjasta puhumattakaan.
Kirkkoneuvostolle selvityspyyntöpykälä tuotiin ensin salaisena, mutta salaus purettiin myöhemmin.
– Olin kuitenkin jo kuullut, että Hollola haluaa erottaa minut.
Mira Vilkman teki vastaesityksen, että pykälä jätetään pöydälle, mutta ei saanut kannatusta. Selvityspyynnöstä riippumatta kirkkoneuvostolla on oikeus edistää asiaa.
Oman seurakunnan talous oli vahva
Sosiaalisessa mediassa padasjokelainen on saanut paljon tukea. Esimerkiksi eläkkeellä oleva kirkkoherra ihmettelee Hollolan mielivaltaista vallankäyttöä ja pitää sitä suurena mainehaittana:
– Onko Hollolan tapa toimia niin, että vastaisuudessa kukaan ei uskalla enää ajatella luottamushenkilöksi ryhtymistä, kun sananvapautta näin rajoitetaan? Minusta Essi Nieminen edistää kirkkolaissa mainittua kirkon parasta.
Tilanteen kärjistymisen jälkeen on kaivettu esiin vanhoja, liitosta edeltäviä asiakirjoja. Niiden mukaan Padasjoen seurakunnan talous oli vahva ja vakaa, viimeisinä itsenäisyyden vuosina jopa erittäin hyvä. Perustelut seurakuntaliitokselle eivät siis täyttyneet taloudellisessa tai toiminnallisessa mielessä.
Liitoksen jälkeen Padasjoella ollaan oltu tyytymättömiä erityisesti henkilöstöresurssien vähyyteen ja kiinteistöratkaisuihin. Padasjoelle ei ole myöskään tehty yhtään isompaa investointia koko liitosaikana toisin kuin esimerkiksi Kuhmoisiin.
– Todellista päätäntävaltaa meillä ei ole. Kappelin johtokunnan päätökset menee vielä kirkkoneuvostolle, jossa meitä on vain kaksi padasjokelaista pitämässä Padasjoen puolia. Kirkkovaltuutettuja Padasjoella on viisi.
Seurakuntaerosta käytiin hyvä keskustelu paikallisessa iltatilaisuudessa ja sen jäljiltä lähti liikkeelle nimenkeräyslistoja. Adressi, jossa tukensa erolle voi osoittaa, on voimassa vielä viikon.
Padasjoki ja Kuhmoinen toimivat tälläkin hetkellä irrallaan emäseurakunnasta, ilman yhteistä maarajaa. Asikkalan kanssa sen sijaan on paljon muutakin yhteistä kuin raja. Lisäksi Kuhmoinen kuuluu eri maakuntaan (Pirkanmaa) ja hiippakuntaan (Tampere).
– Olisiko minun erottamiseni tosiaankin ratkaisu kaikkiin ongelmiin?