Aluevaaliehdokkaat pääsivät tiistai-iltana 1.4. ääneen Kotiseututalolla. Padasjoen Sanomien ja kunnan yhdessä järjestämässä tilaisuudessa käytiin läpi niin Hyvinvointialueen taloutta kuin kiinteistöpolitiikkaakin.
Padasjoen viidestä aluevaltuustoehdokkaasta neljä pääsi mukaan paikallispaneeliin. Talousosaaja Kati Gran on asunut kolmisen vuotta Padasjoella ja työskentelee nykyisin Lahden ensi- ja turvakodilla.
– Toimin talous- ja henkilöstöpäällikkönä, mutta pääsen myös näkemään, millaisia haasteita päijäthämäläisillä on elämäntilanteissaan. Haluaisin vaikuttaa jatkossa myös aluevaltuutettuna.
Antti Räsänen on ollut luottamustoimissa jo hyvinvointiyhtymän aikana.
– Puutun tarvittaessa asioihin, esimerkiksi viime perjantaina oli tilanne, jossa kotiin vietäviä palveluja toimitettiin niin, että kaksi autoa tuli peräkkäin, kun talojen väli oli 600 metriä. Maalaisjärkeä näissä tilanteissa tarvittaisiin, ja paikallistuntemusta.
Räsänen oli ehdokkaista ainoa, joka ei tavoittele kaksoisroolia, vaan keskittyy nyt vain aluevaaleihin. Ensimmäinen luottamustehtävä oli aikanaan palolautakunta ja ympyrä on sulkeutunut, nykyisin maakeskeläinen on Padasjoen ensimmäinen aluevaltuutettu ja turvallisuuden ja varautumisen lautakunnassa.
Perusturvalautakunnassakin olleelle Mira Vilkmanille koulumaailma on lastensa kautta tuttu ja mummonsa edunvalvojana toimittuaan myös vanhusten asiat tulivat tutuiksi. Jo varavaltuutettuna hän pääsi hyvin mukaan aluevaltuustoon, sillä suuressa ryhmässä on joka kokouksesta jopa 5–9 edustajaa poissa. Puoluetoverin menehdyttyä Vilkmanista tuli varsinainen jäsen aluevaltuustoon.
– Pääsin tarkastuslautakuntaan, asian ytimeen.
Yhteistyötä käytettiin menestyksekkäästi yli puoluerajojen, kun ambulanssi lähti Padasjoelta. Vilkman ja Räsänen saivat noottiakin kotikuntaan päin vetämisestä, mutta niin vain ensihoito palasi pian Padasjoelle.
Yrittäjä Simo Gran on syntyperäinen padasjokelainen ja toista kertaa ehdolla aluevaaleissa. Kiinteistöpalvelujen kautta hänellä on hyvä tuntuma asukkaisiin.
– En ole Vihreä, mutta vähän vihreä tässä porukassa.
Gran hakee neljännen kauden paikkaa kunnanvaltuustossa. Alan kokemusta on alla perusturvalautakunnasta.
– Tosi iso palo on luottamustehtäviin. Todella hyvät työmiehet mahdollistaa sen, että pystyy osallistumaan.
Alijäämää tulossa taas
Kun Hyvinvointialuetta lähdettiin rakentamaan, Päijät-Hämeessä oli jo hyvä pohja. Vilkman kertoi, että alijäämää on tulossa nytkin 95 miljoonaa, mutta monella muulla alueella luku on vielä enemmän.
– Toivoisin, että valtio antaisi 2–3 vuotta sopeuttamiseen.
Räsänen kertoi taustoista, että hän oli yksi vaikuttajista, kun Aava, Oiva ja Lahti lyötiin yhteen.
– Ihmiset ei varmaan edes huomanneet muutosta, koska homma oli jo paketoitu.
Hyvinvointialue on valtion tiukassa ohjauksessa, eikä löysää anneta jatkossakaan. Muutos on Räsäsen mukaan jatkuvaa.
– Johtajajärjestelmä sakkaa, sitä ei yhdistymisvaiheessa käyty läpi ja siitä olen käynyt keskustelua hyvinvointijohtaja Virolaisen ja tohtori Laesterän kanssa. Siellä on nyt aie ruotia tehtävät läpi.
Kati Gran piti Hyvinvointialueen toimintaa heikosti suunniteltuna, sillä hallinnon kustannukset ovat todella isot.
Räsänen uskoi, että nykyinen taso palveluissa säilyy, mutta kiinteistöpolitiikka ihmetyttää. Jo Hykyn aikaan väännettiin mm. hoivahuoneiden koosta, eikä vieläkään vuosien kuluttua ole päästy neuvotteluissa lopputulokseen siitä, korjataanko vai ei. Vilkman muistutti, että investointiohjelmassa lukee Padasjoelle pela-sote-keskus vuodelle 2029, mutta edelleenkään eivät luottamushenkilöt tiedä, mitä toimintoja uudisrakennukseen on siirtymässä.
Räsänen toivoi enemmän yhteisöllistä asumista ja totesi ihmisten haurauden olevan ongelma, ei ikääntymisen. Simo Gran huomautti, että kaksin asuvat vanhukset haluavat yleensä olla kotona, mutta kun toinen kuolee pois, yksin jääneelle jokin muu asumismuoto voi olla parempi. Kati Granin mukaan kalliiksi yhteiskunnalle tulee se, että nuoria ihmisiä ei hoideta työkykyisiksi. Vilkman komppasi sanoen, että yksi suojelussa oleva nuori maksaa yhteiskunnalle 1500 euroa per päivä.
Asiakasmaksuista käytiin keskustelua, todettiin että niistä voi saada alennusta tai kokonaan vapautuksen. Hakuprosessi on kuitenkin liian työläs.
Yksi tai kaksi läpi
Yleisöstä nousi esiin vaikuttamismahdollisuus:
– Padasjoelta hyvä jos yksi tai korkeintaan kaksi pääsee läpi, mutta onko oikeasti yksittäisellä valtuutetulla mitään vaikutusmahdollisuuksia? Isot siellä jyrää ja tehdään, niin kuin Lahti haluaa.
Vilkman myönsi, että aluevaltuutetut tuntevat itsensä osin kumileimasimiksi, mutta huomautti samalla, että asioihin pitää puuttua jo ennen valtuustoa. Räsäsen mielestä liikkumavaraa ei juurikaan ole tiukan sääntelyn vuoksi.
– Lääkäreillä ja tulosaluejohtajilla on ollut vaikea sopeutua siihen, että alueisiin kuuluu ikävä kansanvalta ja virkamiesten pitäisi kuunnella poliitikkoja.
Maakeskeläinen hävisi viime keväänä, kun hallituspaikka oli jaossa, kahdella äänellä.
Yleisöstä kysyttiin myös säästöistä. Kati Granin mukaan alkuvuodet ovat kalleimpia, kun sovitellaan yhteen järjestelmiä yms.
Räsänen nosti esiin eläköitymismäärän, 800 vuodessa. Hän näki ainoana tienä ulkomaalaiset osaajat, joskin totesi järjettömäksi tilanteen, jossa Suomessa on paljon työttömiä ja toisaalta myös paljon paikkoja avoinna.
– Onko se niin tärkeää, että hoitaja on muodollisesti pätevä, jos hän on ystävällinen, juttelee ja hoivaa?
Kati Gran puhui vuokralääkärien kalleudesta ja Simo Gran omalääkärimallista. Yleisöstä kysyttiin ajokortin uusimisesta: Kati Gran oli tehnyt vertailuja ja todennut, että kortti maksaa 20-30 euroa enemmän plus ajomatka Vääksyyn.
Paikallistuntemuksen merkitys korostui siinäkin vaiheessa, kun röntgeniä oltiin lopettamassa Vääksystä. Padasjokelaiset älähtivät matkan pitenemisestä. On tärkeää, että Vääksyssä on laajan palvelun terveyskeskus.
– Sen sijaan oli täysi järjetöntä rakentaa Hollolaan laajan palvelun terveysasema, kun samat palvelut on keskussairaalassa näköetäisyydellä, kritisoi Räsänen.
Hän myös toivoi, että maakuntaliitto lopetetaan ja kehitys- ja seutukaava-asiat siirtyisivät alueelle.