Museotutkija Päivi Repo aloitti maaliskuun alussa työnsä kunnan projektitutkijana.
1.3. alkaneen kolmen kuukauden työrupeaman aikana projektitutkija tekee kunnan Muutakin kuin mummola –strategian mukaista kirjastopalvelujen kärkihankeosiota 50 % työajasta; ensimmäisenä ja tärkeimpänä työn alla on nyt satamaan sijoittuvan matkailuinfon laajennus kulttuuri-infoksi. Tilaan tulee esittelypiste, jossa Kotiseututalon ja kirjaston palvelut tuodaan paremmin näkyviksi sekä matkailijoille että kuntalaisille. Sen jälkeen alkaa kyliin suuntautuva osuus.
Toinen puoli työstä on museotoimen alaista näyttelyn rakennusta ja kevään museoiltojen suunnittelua ja toteutusta. Paikalliset museo- ja kulttuuritoimijat kutsutaan koolle ja Lahden museon näyttelyyn järjestetään yhteismatka. Tulossa on myös pari näyttelyhankkeita tukevaa muisteluiltaa ja todennäköisesti kaksi luentotilaisuutta.
Kotiseututalo on päiväaikaan rajoitetusti käytössä 14.–30. huhtikuuta, kun taloon asennetaan ilmalämpöpumput ja tehdään ikkunaremontti loppuun. Talolla on entiseen tapaan paljon eri yhdistysten varauksia.
Muutto Padasjoelle
Tällä erää Revon toiveena on asettua asumaan Padasjoelle hieman pidemmäksi aikaa. Vapaa-aika kuluu tiiviisti muuttolaatikoita purkaessa.
– Viime vuonna työni olivat viidellä eri paikkakunnalla, joista vain yksi oli Lahti, jossa asuin. Nyt kun olin taas tulossa Padasjoelle töihin ja edessä olisi ollut väliaikaisen kämpän etsintä, ajattelin että miksipä en muuttaisi. Padasjoella on mahtava luonto ihan vieressä.
Repo on pystyttänyt työpisteensä Opistotalolle museoesineiden varastoon.
Oulussa syntynyt Repo on asunut aiemmin ”joka paikassa paitsi Keski-Suomessa”. Suomen laidat ovat siis tulleet tutuiksi.
Kotiseututalolla avautuu toukokuussa Padasjoen Nuorisoseuran yhteisnäyttely museotoimen kanssa. Yhtenä teemana tulee olemaan Padasjoen kansallispuku, joka teetettiin 100 vuotta sitten Padasjoen Nuorisoseuran tilauksesta.
– Sekä miehen että naisen kansallispuvut ovat jo valmiiksi vitriinissä. Padasjoella on myös ”maailman hienoin” tykkimyssyjen kokoelma, joka ei tiettävästi ole koskaan aiemmin ollut kokonaisuudessaan missään esillä.
Muitakin tärkeitä tapauksia noin 100, 75 ja 50 vuoden takaa nostetaan esiin näyttelyssä. Aiheita ovat mm. Padasjoen viimeinen noita Pekkerska, aikansa padasjokelainen kulttuurihahmo Hagar Sarasto, joka oli perustamassa paikallislehteä vuonna 1950, ja eläintarhaa Padasjoelle puuhannut saksalainen Peter Krott. Rautatiekatselmus oli sata vuotta sitten suuri tapahtuma Padasjoella.
Elokuuksi Kotiseututalolle pystytetään Padasjoen VPK:n satavuotisnäyttely.