Padasjoen Luonnonystävät julkisti Vuoden Luonnonystävä –tunnustuksensa Riistanhoitoyhdistyksen kokouksessa 10.2. Palkinnonsaajana oli Vesijaon Erämiehet, joka on riistanhoidon lisäksi metsästänyt haitallisia vieraslajeja.
30-vuotisjuhlavuottaan viettävä Padasjoen Luonnonystävät päätti vuoden teemaan ”Lähiluonto tutuksi” liittyen palkita Vuoden Luonnonystävänä Vesijaon Erämiehet: se on Padasjoen eniten pienpetoja saalistanut seura. Vesijakolaiset ovat poistaneet alueeltaan mm. 60 supia.
– Tämä taitaa olla, jos oikein ollaan laskettu, kahdeskymmenes Luonnonystävä–tunnustus, sanoi Karin Bäcklund.
– Luonnonystävissä olemme poistaneet vieraslajikasveja kuten lupiineja ja kurtturuusua, mutta yhtä lailla vieraslajien poisto eläimistöstä on tosi tärkeää työtä. Vieraslajit vievät elintilaa alkuperäislajeilta ja esimerkiksi minkin aiheuttamat vahingot linnustolle ovat suuret.
Pienpetokilpailuun otti osaa 47 metsästäjää, joista Keijo Leppänen sai eniten saalista. Seurakaveri Mauri Leppänen oli kisan kakkosena ja kolmanneksi sijoittui Tapio Tuikka Miestämän Metsästäjistä.
Riistakeskuksesta oli asiantuntijavieraaksi saatu Marko Muuttola, joka kävi esityksessään läpi mm. suurpetojen suurentuvia kantoja, petopolitiikkaa, kosteikkohanketta ja SRVA-toimintaa.
Riistakeskus myöntää luvan suurpetojen häirintään metsästysoikeuden haltijalle haja-asutusalueelle.
– Turvallisuusperusteisessa on ensin kaksi karkotusta, mutta vahinkoperusteisessa ei. Taajamissa taas tulee poliisilta virka-apupyyntö: jos kaksi onnistunutta karkotusta ei toimi, tulee lopetusmääräys.
OmaRiista-palvelussa pystyy nyt maksamaan riistanhoitomaksun lisäksi ampumakokeen ja metsästäjätutkinnon. Muuttola toivoi nuoria mukaan toimintaan, sillä väki vanhenee ja asenteet muuttuvat. Padasjoen RHY:llä jäseniä on 470.
Hirvisaaliin liian suurista sonniosuuksista keskusteltiin. Padasjoella sonniosuus on 66 kun sen pitäisi olla 35. Hirviluvista käytettiin 88 %. Peuraluvissa ja -saaliissa on raju pudotus edellisvuoteen, samoin kaurismäärät ovat romahtaneet.
Siljander jatkaa puheenjohtajana
RHY:n hallitukseen ei tullut henkilövaihdoksia. Pekka Siljander jatkaa puheenjohtajana ja erovuoroiset Jyrki Puupponen ja Pekka Luukko valittiin uudelleen samoin kuin varajäsenensä Ville Hölttä ja Perttu Luukko. Siljanderin varahenkilö on Timo Lehtonen. Hallituksessa jatkavat Henri Lahtinen (Aarno Stenhammar), Jussi Salonen (Marko Pastila), Ahti Laaksonen (Petri Kortelainen), Kimmo Rahikainen (Jan Mansson) ja Heikki Salmela (Christian Creutz). Maanomistajajärjestöjen edustajana toimii edelleen Jussi Salonen.
Petoyhdyshenkilöitä yhdistyksellä on 14.
RHY-majan katto uusiksi
Tämän vuoden talkoona metsästäjillä on RHY-majan katon uusiminen. Välikaton villat on jo vaihdettu.
Toiminta painottuu entiseen tapaan kesäkauteen. Kisakausi alkaa 3.5. hirvi- ja luodikkonon-stopilla, 28.6. on Etelä-Hämeen katsastuskilpailut. Elokuussa ammutaan sekä RHY:n oma kilpailu että perinteinen PadasjokiAsikkala. Metsästäjätutkintoon valmistava koulutus järjestetään 13.-14.6. ja metsästäjätutkintotilaisuus 15. ja 18.6.
Johdettuja harjoituksia on entiseen tapaan Taruksella torstai-iltaisin 17.7.-4.9. Ampumakokeita on 26.7. alkaen yhteensä 11 ja lisäksi kolme jousikoetta.
Yhdistyksen tulonlähteitä ovat mm. ampumakoemaksut ja seurojen lahjoitukset: vuosittain seurat ovat lahjoittaneet hirvennahoista saamansa sekä parin hirvenlihamyynnin tulot RHY:lle. Viime vuonna ampumakokeisiin osallistui yhteensä 187 henkeä, joista 98:n suoritus hyväksyttiin. SRVA-tehtäviä eli lähinnä hirvieläinkolareita oli vuoden aikana 13.
Pienpetokilpailuun toivotaan lisää osallistujia, jotta haitallisia pienpetoja saadaan vähemmäksi. Suunnitelmissa on pienpetoillan järjestäminen, myös verijälkikoulutuksesta oli puhetta.
– Tehokasta pienpyyntikautta, se on parasta riistanhoitoa, toivotti toiminnanohjaaja Jukka Ilonen lopuksi.