– Tehokas adressi, homma tuli saman tien hoidetuksi, naureskeli adressinluovutustilaisuuden juontaja Lauri Pekkala.
Kotiseututalolle ja etänä linjoille keskiviikkona 22.1. kokoontuneet Saitta-kaivosvarauksen vastustajat saivat nimittäin yllättävän uutisen juuri ennen adressin luovutusta. Ylen mukaan kaivosyhtiö oli luopunut varauksestaan ja antaa sen raueta.
Asikkalalainen kuntapäättäjä Satu Jaatinen totesi alustuksessaan, että yhtiö oli tehnyt neljä jättivarausta Padasjoelta Poriin, yhteensä melkein 100 000 hehtaaria.
Nimiä adressiin kertyi lopulta yhteensä 7015, joista 556 paperille.

Padasjoki sanoi ”ei” kaivoksille
Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine toi videotervehdyksessään esiin sen, että vasta hiljattain on tullut laki, jonka mukaan kaivoksen perustaminen vaatii kunnan valtuustason päätöksen. Hän toivoi sellaista lisäystä lakiin, että myös malminetsinnästä saisi kunta päättää.
Padasjoen kunnanjohtaja Juha Rehula totesi, että kunnanhallituksen kanta kaivoshankkeeseen oli yksiselitteisen kielteinen.
Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen kertoi seuranneensa hanketta ja pitäneensä sitä alusta asti hyvin epärealistisena.
– En oikeastaan missään vaiheessa olettanut, että tämä johtaisi sen pidemmälle. Toki tiedän, että osa varauksista johtaa varsinaiseen kaivoslupaan. Kunnalla on kuitenkin kaavoitusmonopoli, joten nämä asiat ovat omissa käsissä. Verotuksellisestikin kaivosasiat pitäisi saattaa muun maailman tasolle.
Kaivosten jäljet ovat ikuisia
Adressin alulle pistäneet Pekkala, Jaatinen ja Kirsi Pykälistö olivat saaneet koottua kattavan ja vaikuttavan asiantuntijakavalkaadin tilaisuuteen. Ympäristöbiokemisti, FT Jari Natunen, joka korosti että kaivannaisjäte on valtava ja vuosituhantinen uhka.
– Se on itse asiassa laitonta EU:ssa, mutta valitettavasti ongelmiin ei ole puututtu muutoin kuin että hallinto-oikeus on laittomuuden todennut.
Kaivoksen jätealue sisältää prosessijätettä ja sivukiviä, joiden sisältämät haitalliset aineet eivät haihdu tai hajoa, vaan kertautuvat ravintoketjussa aiheuttaen monenlaisia terveysvaikutuksia. Määrätkin ovat hirvittäviä, miljoonista miljardeihin tonneihin.
– Yksi tonni Talvivaaran sivukiveä tuottaa 300 kiloa rikkihappoa. Yhtä akkua kohden syntyy 50 tonnia vaarallista jätettä, myös ilmastovaikutukset tekevät sen kestämättömäksi.
Suomessa on kymmenittäin suljettuja kaivoksia, jotka Natusen mukaan ovat laittomassa tilassa eli vuotavat myrkkyjä ympäristöön. Direktiivi kieltää maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaamisen, mutta sitä ei ole noudatettu lupaharkinnassa. Natunen muistutti, että Suomessa pohjavettä on joka paikassa, vaikka sitä ei olisi luokiteltu.
– Saitan varaus ei ole voimassa, koska meillä on siitä valitus Korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Natunen suositteli kuntia laittamaan kielteisen kaivoskantansa näkyviin sivuillaan, mielellään englanniksi.
Kaivos aiheuttaa myös melu- ja visuaalista haittaa. Etänä mukana oli entinen kaivostyönjohtaja, nykyinen kaivoskriitikko, joka varoitteli kemikaalihiukkasia sisältävästä pölystä. Se voi tutkimusten mukaan levitä jopa 70 km päähän.
Rakenteet tehottomia ja lyhytikäisiä
Ympäristögeoinsinööri Peter Brandt otti esityksessään esille kaivannaisjätteen, joka ei lain mukaan saa aiheuttaa mitään ympäristön pilaamista tai edes sen vaaraa. Hän on kuitenkin nähnyt työssään, että kaivosteollisuus ei ole kestävää, ja kiertää nyt puhumassa aiheesta.
– Kaivoksissa on ollut mittavia vuotoja johtuen ala-arvoisista rakenteista. Valitettavasti ne on rakennettu luvilla eli viranomaiset sallivat vuotamisen. Ne jo suunnitellaan vuotaviksi, mikä oli aikamoinen järkytys huomata. Rakenteethan pitäisi mitoittaa sadoille vuosille.
Brandtin mukaan valtiovalta havahtui Talvivaaran jälkeen ja antoi rahoituksen, jolla piti tehdä ohjeistus kaivosten kaatopaikoille. Valmista piti olla vuonna 2020, mutta ohjeita ei ole vieläkään.
– Järvi-Suomessa kannattaa vastustaa kaivoksia: ne tulevat pilaamaan ympäristön lopullisesti. Rakenteet voisi tehdä hyvinkin, mutta sitä ei vaadita. Yhtiöt tietysti haluaa vain tehdä sijoittajille rahaa. Kuntia muistuttaisin, että ennallistaminen voi jäädä niille.
Hurjia myrkkyjä
Kemian DI Leif Ramm-Schmidtillä on kokemusta vaativien teollisuusvesien käsittelystä.
– Meillä on rikkipitoisia malmeja, joista haponmuodostuksen kautta syntyy valumia. Myös uraani on koholla.
Ramm-Schmidt puhui myös mm. sulfaatista, joka raskasmetalleihin sitoutuneena laskeutuu järven pohjalle ja estää veden täyskierron, sekä ksantaateista, jotka ovat äärimmäisen myrkyllisiä jo pieninä pitoisuuksina.
– Ympäristöluvissa ei yleensä ole asetettu käyttörajoituksia, eikä edes velvoitetarkkailua. Jäteputkista pitää päästä eroon ja puhdistaa vedet niin, että ne voidaan vaaratta laskea luontoon.
Lopuksi keskusteltiin. Padasjokelaispoliitikko Mira Vilkman oli paikan päällä ja kiitti herättävistä asiantuntijaesityksistä:
– Yöunethan tässä kyllä meni.