Koulun perinteiseen Yrittäjyyspäivään keskiviikkona 22.1. oli saatu vieraiksi kaksi hyvin erilaista yrittäjää, joilla kuitenkin oli yhteistä historiaa vuosikymmenten takaa. Molemmat myös ajelivat Padasjoelle Tampereelta.

Hannu Hartman huomautti aluksi, että koulu on hänen vanha työpaikkansa. Hän ehti opettaa Padasjoella 27 vuotta ennen yrittäjäksi ryhtymistään.
– Yleensä yrittäjällä on idea, jota hän lähtee toteuttamaan. Oma yrittäjätarinani alkoi puhelinsoitosta huhtikuussa 1995; kunnanjohtaja soitti ja pyysi satamayrittäjäksi. Hetki sitten oli edellinen yrittäjä tuonut konkurssi-ilmoituksen Kuntalaan ja satama piti saada auki kesäksi.
Aikaa miettiä oli yksi yö. Hartman päätti ottaa haasteen vastaan.
– Satama oli kovin erilainen siihen aikaan. Kullasvuoressa oli mm. parikymmentä alkeellista majoitusmökkiä ja leirintäalue, ne olivat aika kovassa käytössä.
Kesätyöntekijöiden saamiseen oli sisäpiirin väylä koulun kautta. Parhaimmillaan parikymmentä padasjokelaislukiolaista oli töissä satamassa.
Toiminta laajeni ja matkailijoita riitti. Hartmanilta pyydettiin myös markkinointipalveluja ja kunnan matkailutoimisto perustettiinkin nykyisen kukkakaupan tiloihin.
– Lisäksi kontolle lykättiin kunnan tietotekniikan kehittäminen. Vastasin tietokonelaitteista ja ohjelmistojen hankinnasta. Eikä siinä vielä kaikki. Tuli palkittu EU-hanke Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne.
Vuonna 2000 Padasjoen satama valittiin vuoden vierasvenesatamaksi Suomessa. Valinnan arvoa nostaa se, että silloin Suomessa valittiin vain yksi satama. Tänä päivänä palkintosatamat valitaan erikseen merialueilta ja sisävesiltä.
Hartman luopui satamayrittäjyydestä vuonna 2000. Purjehduskouluyrittäjä Mika Piiroinen houkutteli hänet kouluttajaksi ja charter-kippariksi vuosikymmeneksi. Toiminta laajeni Helsingistä saaristomerelle, Ahvenanmaalle, Välimerelle ja lopulta koko maapallolle. Atlantin ylityksiä kertyi yhteensä 9 ennen kuin korona tyrehdytti kaiken matkailun.
– Yrittäjyys vaati taloudellisen riskin ottamisen. Satsasimme laadukkaaseen veneeseen ja se kannatti, vene oli aina täyteen varattu. Paineensietokykyä tarvitaan: yrityksellä ei aina mene hyvin, mutta kulut juoksevat.
Yrittäjyys voi olla palkitsevaa. Plussapuoliksi Hartman listasi hienot ihmiset, joihin sai tutustua sekä erikoiset paikat, joissa normituristi ei koskaan pääse käymään.
Päähänpistosta valaisinyrittäjäksi
Aivan toisenlainen yrittäjätarina oli Jarno Lahtisella, jolla on sormensa pelissä monessakin eri yrityksessä. Kaksi ja puoli vuotta sitten perustetulla valaisinyrityksellä ei maailmantilanteen vuoksi järin lujaa mene, mutta puolitoista vuotta sitten perustettu kirjanpitoyritys on laajentunut heti hurjasti.
– Olen ennenkin puhunut tässä salissa, viimeksi ylioppilaaksi tultuani, kertoi Lahtinen.
– Desingyritykseen idea välähti, kun olen itse aina desinglampuista tykännyt, ja sain ystäväni, jonka kanssa on muitakin yhteisyrityksiä, mukaan.
Laskentaekonomina hän haistoi markkinaraon kirjanpidolle. Ystävien kanssa perustetulle yritykselle tulee koko ajan lisää asiakkaita ja myös työntekijöiden suuntaan yritys on haluttu.
– Ura on edennyt omalla painollaan sattumien kautta. Teille sanoisinkin, että älkää turhaa stressatko, kyllä asiat tuppaa lutviutumaan.
Lahtinen suositteli tarttumaan tilaisuuksiin, erityisesti osakkuuksiin yhtiöissä, ja pitämään positiivisen asenteen. Lisäksi hän kannusti kaikenlaiseen aktiivisuuteen: itse hän toimi kouluaikanaan oppilaskunnan puheenjohtajana ja on ollut myöhemmin mm. reserviläistoiminnassa.
– Kolme vuosikymmentä on ollut keskeytyksettä monia eri luottamustehtäviä laidasta laitaan. Siitä on hirvittävästi apua yritystoiminnassa, kun tuntee valmiiksi paljon ihmisiä.
Yhteisen aamunavauksen jälkeen oppilaat jakaantuivat luokkiin tekemään tiimityönä kunnan matkailuun ideointitehtävää. Ruokailun jälkeen jalkauduttiin luokittain kummiyrityksiin.
