Valtuusto äänesti kouluhankkeesta 13–7 ★

Lukion seniorit olivat maanantai-iltana 11.11. kuuntelemassa mielenkiintoista kunnanvaltuuston kokousta, jossa oli isoja asioita päätettävänä. Merkillepantavaa on, että Uusi koulu –hanke jakaa valtuutettujen mielipiteet, suunnittelurahan myöntämisestä jouduttiin äänestämään.

Talousarviosta ainut esille noussut asia oli kouluhanke. Läheskään kaikki eivät ole uudisrakentamisen kannalla:

– Ensin meidän pitäisi käydä keskustelu, onko se uusi koulu vai jommankumman saneeraus. Emme tiedä, miten liikuntasaleille käy, mitä maksaa alaskirjaukset ja purku, tai rakennetaanko elinkaariperiaatteella, perusteli Antti Räsänen.

– Meillä syntyy kahdeksan lasta vuodessa, onko mielekästä rakentaa täysin uusi koulu.

Antti Räsänen teki esityksen kouluhankkeen suunnittelurahan pienentämisestä.

Kokoomuskonkari halusi kunnon painelaskelmat ja arviot, ennen kuin päätöksentekoon ryhdytään. Hän myös vaati parempaa valmistelua näin isoon hankkeeseen.

Räsäsen esitystä siitä, että 200 000 euron suunnitteluraha muutetaan 20 000 euroksi, kannatti Janne Rajala (Kuntalaisten Padasjoki). Käydyssä nimenhuutoäänestyksessä viisi muutakin valtuutettua olisi halunnut edetä hankkeessa pienemmin askelin ja palata aiheeseen uudelleen ensi vuoden puolella. 13 oli kunnanhallituksen esityksen takana.

Kuntalaisten Padasjoki oli kokonaisuudessaan aikalisän ottamisen kannalla, kun taas Keskusta, SDP ja Perussuomalaiset äänestivät ”jaa”. Kokoomuksen rivit hajosivat; Räsäsen lisäksi Pekka Salonen ja Kalle Jaakkola äänestivät ”ei”, Silja Savolan ja Anne Lepistön ollessa toista mieltä.

Viemärilaitoksen yhtiöittämisestä kova keskustelu, luvut olivat ”rumia” toiminta rankasti kannattamatonta

Illan puhutuin aihe koulun jälkeen oli viemärilaitos, sillä asialistalla oli Padas­joen Vedet Oy:n rahoitusjärjestelyt.

Mira Vilkman (SDP) pyysi avaamaan viemärilaitoksen arvolaskelmaa, jossa ihmetystä herättivät niin epämääräiset nimet kuin vuosiluvutkin. Taulukon mukaan vanhimmat rakennelmat ovat 2010–luvulta, vaikka tiedossa on, että ensimmäiset putket on vedetty kirkonkylälle 1960-luvulla.

Yhteensä omaisuus on arvioitu 2,6 miljoonan euron suuruiseksi. Kunnanjohtaja Juha Rehula kertoi, että arvot on laskettu taseesta.

– Ristiäisten osalta on ollut hieman uupeloa teknisissä tiedoissa ja siksi putket on maassa, vaikka siellä lukee viemärilaitos. Ja Haukkatien vaihe 2:n jälkeen olisi voitu ristiä seuraava vaihe toisinkin kuin samalla nimellä Haukkatien vaihe 2, mutta tässä ollaan historian armoilla.

Rehula äänessä.

Räsänen uskoi, että hinnat nousevat dramaattisesti ja toivoi arvioita vaikutuksista kuntalaisille. Rehula myönsi, että maksut eivät tule nykytasolla säilymään:

– Maksuilla pitäisi pystyä kattamaan toiminta. Lisäksi pitäisi pystyä varautumaan investointeihin. Kuten aiemmin päättäjiä asiasta informoidessani sanoin: ”Tästä tulee rumaa”, nyt se ruma on lukuina.

Rajala arvosteli selvitysten puutteellisuutta. Edes putkiston metrimäärää ei ole mainittu.

– Korjausvelastakaan ei puhuta mitään, veikkaan että se on 2,5–3 miljoonaa. Kyllähän se kummastuttaa, että perustettavasta yhtiöstä on tulossa pers­aukinen.

Pekka Salonen huomautti omassa puheenvuorossaan, että laaja teknistaloudellinen selvitys olisi poikaa, kun vahvasti tappiota tehnyt laitos siirretään 1,5 miljoonan luovutusvoitolla kunnalta perustettavalle yhtiölle.

– Rahastuksen makua, vallankin kun historia osoittaa, että takana on suuria tappioita. Se on erittäin huono lähtökohta uudelle yritykselle, arvioi Salonen.

– Yhtiöllä on polvet koukussa, kiviä repussa jo heti lähtövaiheessa. Ei hyvältä näytä.

Räsänen oli samoilla linjoilla. Hän totesi, että jos viemärilaitos tulisi myyntiin, ostajia olisi aika vähän.

– Näin kannattamatonta liiketoimintaa ei hullukaan ostaisi.

Räsäsen mukaan omaisuuden olisi voinut antaa yhtiölle. Maksettavaa kun tulee muutenkin; 120 000 euroa lyhennyksiä ja 30 000 korkoja vuodessa.
Vilkman toivoi putkistojen sijaintitietoja yms.kerättävän pikaisesti talteen.

Verotus ei muutu

Valtuusto odotetusti hyväksyi entiset veroprosentit, joiden pohjalta talousarvio ensi vuodelle on laadittu. Tuloveroprosentti on 8,4, rakennusten yleinen kiinteistövero 0,93 %, maapohjan 1,30, vakituisten asuinrakennusten 0,60, muiden asuinrakennusten 1,20 ja voimalaitosten 3 %.

Sivistysjohtajan virkajärjestely hyväksyttiin keskusteluitta. Rehtori Pirjo Ala-Hemmilä jatkaa vuodenvaihteesta lähtien vakinaisesti myös sivistysjohtajana.

Valtuusto myönsi Mirjami Vainiolle eron tarkastuslautakunnan jäsenyydestä ja valitsi hänen tilalleen Suvi Korelinin. Korelin oli aiemmin varasijalla, joten hänen paikalleen nimettiin Jarmo Lahtinen.

Kokouksen päätteeksi kyseltiin päiväkodin sisäilmatilanteesta, josta liikkuu kylillä huhuja.

Räsänen esitti toivomuksen kunnanhallitukselle, että kunta aloittaisi selvityksen terveysasemasta.

– Voitaisiinko tehdä samanlainen ratkaisu kuin minkä teki Asikkalan kunta, siellä kunta rakentaa uuden terveysaseman ja saa vuokratuloa Hyvinvointialueelta. Se turvaisi edes nämä palvelut, mitä meillä nyt täällä on.

Scroll to Top