Padasjoen kunta on käynnistämässä koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan esityksen asiasta maanantaina ja jo tällä viikolla lähtee kutsu työntekijäjärjestöille ensimmäiseen kokoukseen.
– Neuvotteluprosessi kestää kuusi viikkoa. Meillähän on sikäli hyvä tilanne, että ensi vuoden talousarviossa on kaikkien työntekijöiden palkat, sanoo kunnanjohtaja Juha Rehula.
– Eli pelko pois. Kunnan talous on sellaisella mallilla, ettei meidän tarvitse painaa paniikkinappulaa. Toimintaympäristön muutosten ja julkistalouden heikentymisen vuoksi on kuitenkin perusteltua hyvissä ajoin varautua tuleviin muutospaineisiin.
Yhteistoimintaneuvotteluihin johtivat taloussäästötoiveiden lisäksi organisaatiomuutokset. Viemärilaitoksen yhtiöittämisen myötä kahden työntekijän asema muuttuu ja ICT-palveluiden keskittäminen yhdelle kustannuspaikalle, mikä tarkoittaa paluuta vanhaan käytäntöön. ICT-tukihenkilö siirtyy samalla teknisen toimen alaisuudesta hallintoon.
– Yhdelle henkilölle tulee vastuu niin budjetista kuin tekemisestäkin. Tämän muutoksen päivämäärä on 1.1. ja toinen tavoitepiste on 1.8.
Jo aiemmin on julkistettu kolmen henkilötyövuoden leikkaustavoite. Irtisanomisia tai lomautuksia ei kuitenkaan ole kiikarissa, vaan tarkoitus on hyödyntää eläköitymisiä, kuten siivoustoimessa joka on tarkoitus yhdistää ruokapalvelujen kanssa yhdeksi yksiköksi, ja määräaikaisuuksia.
Paljon puhuttu keittiöiden yhdistäminen tapahtuu ennen koulu-uudistusta, sillä siihen menee suunnitteluineen vähintään viisi vuotta. Muutoinkin toimitilat käydään kriittisesti läpi.
Miljoonan metsästystä
Talousarviota väännetään parhaillaan. Talouden tasapainottamisryhmä on tehnyt taustalla töitä löytääkseen viilauskohtia: miljoonan euron metsästys on edelleen menossa. Työryhmä jatkaa vielä tovin työtään, kunnes siirtää jatkovalmisteluvastuun kunnanjohtajalle.
– Talousarvio on taloussuunnitelma. Menot mieluummin yläkanttiin kuin alakanttiin. Sisällöllinen muutos on kuitenkin niin iso, että vaikka kuinka tavaa Kuntaliiton selvityksiä, niin kyllä se on kymppitonnien tarkkuus, mihin tässä päästään.
Taloutta on tarpeen tasapainottaa tilanteessa, jossa valtionosuuksia leikataan, puunmyyntitulot vähenevät ja hyvinvointialue on vetäytymässä osasta vuokraamistaan tiloista. Uusia menoja syntyy, kun työllisyyspalvelujen vastuu siirtyy valtiolta kunnille.
Koulu yhden katon alle
Tilannekuvaa tarkasteltiin perjantain valtuustoseminaarissa Rientolassa. Rehula oli tyytyväinen hyvähenkiseen tilaisuuteen, joka antoi eväitä jatkaa valitulla polulla.
– Oli tärkeää kuulla, ollaanko me edes samalla hehtaarilla tilannekuvan kanssa. Kyllä me ollaan, ei se ole keväästä miksikään muuttunut. Minulle valmistelevana virkamiehenä on iso asia saada varmistus sille, mitkä ovat ne palikat, jotka ovat käytössä.
Kunnanjohtajan alustuspuheeseen sisältyi tilinpäätösennuste ja talousarvion nurkkapaalutiedot. Nollatulokseen ollaan yhteistuumin pyrkimässä. Yhden ryhmätyön aiheena oli tulevan ylijäämätavoitteen määrittäminen.
Eniten aikaa seminaarissa käytettiin uuden kuntastrategian kärkihankkeen, uuden koulun hankkeen läpikäymiseen. Valtuusto on strategian kesällä hyväksyessään hyväksynyt myös uuden koulun. Esillä oli lapsimäärien kehitys ja luvut olivat karua kertomaa.
– Uusi koulu on enemmänkin pitovoimatekijä, jolloin muuttopäätös Padasjoelta toisaalle vaikeutuisi. Ja riippumatta siitä, mikä on Padasjoen kunnan kohtalo, täällä asuu kuitenkin ihmisiä, joiden lapset tarvitsevat koulua. Voimme suunnitella tämän kokoluokan hanketta, eikä se silti kaada koko kuntaa.
Yksi peruste kouluhankkeelle on se, että Pappilanmäen 1960-luvulla rakennettu koulu tarvitsee joka tapauksessa mittavan peruskorjauksen. Korjausvelkaa on siinä kuten monessa muussakin kunnan kiinteistössä: paljon välttämättömiäkin toimenpiteitä on viime vuosina jäänyt tekemättä.
Uusi koulu on toteutuessaan Padasjoen historian suurin hanke. Rehula jakaa sen kolmeen elementtiin: yhtenäiskouluun, varhaiskasvatukseen ja liikuntatilaan. Kun paikka ratkaistaan, ratkeaa samalla sekin, lähdetäänkö tekemään aivan uutta liikuntasalia vai kunnostetaanko olemassaolevaa ajan vaatimusten mukaiseksi.
– Merkittävä enemmistö seminaariosallistujista oli sitä mieltä, että yhteisnäiskoulu tulee saada yhden katon alle, ja mieluusti varhaiskasvatus siihen oheen. Merkittävä enemmistö oli myös sitä mieltä, että liikuntasaliin on saatava ulkopuolista rahoitusta. Täysikokoinen salibandykenttä maksaisi neljä miljoonaa euroa.
Rehula näkee kouluhankkeen tärkeänä kunnan tulevaisuuden kannalta:
– Hyväksytäänkö näivettymisen tie vai näytetäänkö ulospäinkin, että me todella halutaan elää täällä. Yksikin rakennustyömaa pitkästä aikaa kirkonkylälle olisi iso viesti.
11.11. päätetään suunnittelumäärärahasta. Yleisötilaisuus kouluhankkeesta järjestetään lokakuussa ennen koulun syyslomaa.