Aarnon Puun Metsät Oy juhli sahan 100 vuotta Auttoisten Maatalolla
Aarnon Puun 100-vuotisjuhlallisuudet alkoivat sunnuntaiaamuna 4.8. hallituksen kunniakäynnillä J.K. Luukon ja vaimonsa Hymyn haudalla Auttoisten metsähautausmaalla.
Kiertoajelulle J.K:n lapsuus- ja nuoruusmaisemiin osallistui viitisenkymmentä suvun edustajaa, itse juhlatilaisuudessa Maatalolla väkeä oli tuplaten.
Tehtailija Luukko halusi jakaa osakkeet tasan kaikkien kahdeksan lapsensa kesken; osakkaita on nyt yhteensä 67.
Vuonna 2016 tehtiin rohkea päätös luopua tuotannollisesta toiminnasta. Aarnon Puu –nimi siirtyi yrityskaupan yhteydessä Puulon Oy:lle ja yhtiön metsätiloja jäi hallinnoimaan Aarnon Puun Metsät Oy, jolla on vielä omistuksessaan tehdaskiinteistö ja vanha saha Auttoisilla. Taulun kolmesta teollisuuskiinteistöstä viimeinenkin myytiin hiljattain.
Yhtiö on keskittynyt metsään, jota sillä on 774 hehtaaria. Aplodit annettiin toimitusjohtaja Jussi Luukolle, jonka ansiosta metsäomaisuus on kasvanut. Yhtiön kuudesta Jamoin tontista viisi on koronan jälkeisessä mökkibuumissa myyty.
Olli-Pekka Luukko suuntasi katseen jo tulevaisuuteen ja ennakoi, että ilmastonmuutoksesta voi koitua hyötyjä, mutta myös riskejä. Sisäinen haaste yhtiölle on seuraava sukupolvenvaihdos: edellinen ei oikein onnistunut, kun ei löytynyt jatkajaa tuotannollisen toiminnan vetämiseen.
Satavuotisjuhlaan saatiin valtiovallankin edustus, kun kansanedustaja Teemu Kinnari oli saapunut entisen työtoverinsa Jussi Luukon kutsumana paikalle. Hollolalainen kokoomusedustaja oli ottanut puheensa teemoiksi yrittämisen ja metsän.
– Yritykset ovat tärkeä yhteiskunnan perusta. Ne tuovat uutta toimintaa ja takaavat siten yhteiskunnan hyvinvoinnin. Aarnon Puu on hyvä esimerkki yritteliäisyydestä, jota tämä maa tarvitsee. Suomalainen puusepänteollisuus on perinteikäs ala, jolla on vahvat juuret maan historiassa ja kulttuurissa.
Kinnari tähdensi puheessaan, että metsäsektori vastaa Suomen elintärkeästä viennistä viidenneksellä. Metsät ja metsäteollisuus ovatkin suhteellisesti samaa suuruusluokkaa kuin Saksalle autoteollisuus. Kinnari puhui ilmastoviisaasta metsänhoidosta.
– Puuta Suomessa riittää. 70 vuotta sitten puuvarat olivat noin 1,5 miljardia kuutiometriä, ja tänä päivänä 2,5 miljardia.
Kunta luovutti pöytästandaarin
Kunnanjohtaja Juha Rehula ja valtuuston puheenjohtaja Rauno Hännikäinen toivat kunnan tervehdyksen juhlaan.
– Aarnon Puu on osa padasjokelaista teollisuushistoriaa. On ollut idea, on ollut osaamista ja on ollut ne ihmiset, jotka on halunneet luoda toimeentuloa perheilleen, mutta myös muille, totesi Rehula.
– Padasjoki on mahdollisuuksien paikkakunta. Tilastokeskuksen mukaan meillä on 13 800 vapaa-ajan asukasta, joista isolla osalla on juuret Padasjoella. Padasjoella moni asia menee suvuittain, esimerkiksi päätöksenteossa on sukupolvien ketjuja, ja moni asia rakentuu perinteelle.
Sukukirjailija Minna Perälä oli koostanut ytimekkään J.K. Luukon historiikin. Hänen isänsä Jukka Luukko kuten tämän isä Eerokin tekivät elämäntyönsä Aarnon Puun tehtaalla. J.K. Luukko työllisti jälkeläistensä lisäksi suuren joukon Auttoisten kyläläisiä ja piti toiminnallaan kylää elinvoimaisena.
Perälä pohdiskeli juhlapuheessaan Luukko–nimen alkuperää ja uskoi sen juontuvat saamen kielen mäkeä tarkoittavasta sanasta. J.K. oli perustamassa Arrakosken Raittiusseuraa ja teki raittiuslupauksen, josta piti kiinni kuolemaansa asti. Sortovuosien asevelvollisuuslaki muutti nuoren arrakoskelaisen elämänsuuntaa, sillä monen muun nuorukaisen tavoin hän ei halunnut Venäjälle varusmiespalvelusta suorittamaan, vaan hän työskenteli sahoilla ja tapasi Jaakkimassa tulevan vaimonsa.
– 15 vuotta perhe oli Karjalassa, kunnes he ostivat Kaukelan myllyn ja viereisen Mylly-Mäkelän. Siellä Juho Kustaa keksi myydä sähköä, se oli siihen aikaan suuri uutuus.
Kunnan päätettyä perustaa sähkölaitoksen J.K. osti Auttoisilta sahan, ja alkoi myydä lautaa. Myöhemmin Jukasenkosken partaalla valmistettiin harjapuita ja työntekijöitä oli parhaimmillaan yli 80. Töitä tehtiin kahdessa vuorossa. 1980-luvulla toimintaa laajennettiin huonekaluaihioihin ja omaan lastenkalustesarjaan.
– Juho Kustaan geeneissä perintönä tulleista sinnikkyydestä ja matemaattisista taidoista on moni meistä saanut nauttia, puhumattakaan Hymyltä peritystä lauluäänestä.
Kahvittelun jälkeen oli vielä mahdollisuus osallistua opastetulle kierrokselle Auttoisten tehtaalle. Olli-Pekka Luukko toivotti osakkaat perheineen tervetulleiksi Tapaninpäiväglögeille yhtiön kodalle Saarijärven rannalle.