Ravustuskauden alku on ollut surkea. Odotettavissa oli, että pitkän kesän aikana ravut olisivat ehtineet kasvaa ja lisääntyä jopa aiempaa enemmän, mutta mitä vielä.
– Veden lämpötilankaan ei pitäisi Päijänteellä vaikuttaa, isosta järvestä löytyy kyllä aina viileitäkin paikkoja ravulle, uskoo Ilkka Raukola, joka käy tänäkin kesänä ostamassa padasjokelaisten ravustajien saaliin kerran viikossa.
Raukola toimittaa ravut pääasiassa Helsinkiin tukkuliikkeille. Kysyntä on kovaa ainakin koko elokuun, jolloin monilla on perinteenä järjestää kesän päätteeksi rapujuhlia.
– Eihän rapuja kukaan nälkäänsä syö, mutta niitten syönti on sosiaalinen tapahtuma ja monissa perheissä se kokoaa sukupolvet saman pöydän ääreen.
Eläintensuojelijat ovat herätelleet keskustelua siitä, ettei rapuja pitäisi myydä elävänä eikä maallikoiden keittää niitä. Raukolan mukaan keittoveden täytyy olla kiehuvaa, jolloin ravut kyllä kuolevat nopeasti.
Vaikka ravustajat pikkuhiljaa vähenevät, mertojen määrä on ainakin toistaiseksi kasvanut. Ravustus on joillekin ammattimaista ja järvessä on satoja pyydyksiä.
– Ravustajia saisi olla enemmänkin ja nuorempia pitäisi saada innostettua mukaan. Ravustus antaa kuitenkin mahdollisuuden sesonkiluontoiseen lisätienestiin.