J. K. Luukon elämän alkuvaiheita kerrattiin kiertoretkellä Padasjoella sunnuntaina 4.8.
Oppaana toimi Juho Kustaan elämäkertaan perehtynyt jälkeläinen Minna Perälä, jonka käsialaa on myös ilmestynyt Aarnon sahan ja harjapuutehtaan historiikkikirja. Bussilastillinen Luukon jälkeläisiä kiersi Arrakoskella, Kaukelassa, Mainiemellä ja kirkonkylällä ennen Aarnon puun 100-vuotisjuhlatilaisuutta Maatalolla.
Liikemies Axel Gustaf August Palmfelt Luopioisten Kantolan kartanosta haki sahan perustamislupaa vuonna 1848 Auttoisille Aarnonkulmalle. Saha aloitti toimintansa vuonna 1853 nimellä ”Arno Såg”. Padasjokelainen Juho Kustaa Luukko osti sahan jäännökset ja rakensi vuosina 1923–1924 paikalle uuden sahan.
Aarnon Saha ja Harjapuutehdas päätettiin vuonna 1949 muuttaa osakeyhtiöksi nimeltä Aarnon Puu.
Nyt vuonna 2024 on Aarnon Metsät Oy:n osakkeita suvun lapsilla jo neljännessä polvessa. Aarnon Puun liiketoiminta jatkuu Puulonin tehtaalla Padasjoella.
Syntyi Arrakoskella
Juho Kustaa Luukko syntyi 21.2.1881 (k. 1965) Mylly-Heikkilän talon mailla olleessa mäkituvassa Luukossa, Vierun ruukin naapurissa, mikä saattoi innostaa sepän uralle. Isä Eetu oli taitava rakentaja.
Juho Kustaa Luukko oppi lukemaan kiertokoulussa, jota pidettiin Vähä-Saksalan ja Liljanmaan taloissa. 11–14-vuotiaana hän kävi kansakoulua kirkonkylällä ja yöpyi tarvittaessa sukulaisilla Hietarannassa.
Ansiotyöt Luukko aloitti 14-vuotiaana Mainiemen sahalla, jossa isänsä oli proomuja tekemässä. Ensin Juho Kustaa työskenteli mirgelipoikana eli sahanasettajan apulaisena, sitten seppä August Herkmanin oppipoikana kuusi vuotta ja lopulta seppänäkin.
Vuonna 1902 Juho Kustaa Luukko lähti kutsuntalakkolaisena sahoille Karjalaan, jossa hän tapasi Hymin. Naimisiin he menivät vuonna 1905. Luukko oli asetehtaalla töissä Pietarissa, kunnes pakeni vallankumouksen alkumainingeissa. Padasjoelle perhe muutti vuonna 1916.
Pari vuotta myöhemmin Luukko osti Kaukelan myllyn ja Mylly-Mäkelän tilan Vilho Pastilalta. Maailmansodan aiheuttaman öljypulan vuoksi hän teki koskeen sähkölaitoksen, jonka kunta sitten lunasti vuonna 1919.
Luukko osti vuonna 1920 Auttoisilta vanhan huonokuntoisen Aarnon Sahan, jonka kunnosti vuosina sata vuotta sitten ja alkoi tehdä siellä laudan lisäksi harjapuita. Idean hän sai Arrakoskelta Holmin harjapuutehtaasta.